Saamelaisnuoret kokevat tulleensa unohdetuiksi sote-uudistuksessa
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puolesta, Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe, Anni-Sofia Niittyvuopio
Sote-uudistuksessa ei ole luvassa parannusta tai muutosta nykytilanteeseen saamenkielisten palveluiden osalta. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa ihmisten peruspalveluita, mutta saamelaisnuoret kokevat tulleensa unohdetuksi uudistuksen valmistelussa.
Psykososiaalisten palveluiden merkitys on noussut vahvasti esille viime vuosina ja saamelaisnuoretkin valtioiden rajojen ylitse ovat pitäneet esillä lisääntyvää tarvetta saamenkielisille mielenterveyspalveluille. Saamelaisyhteisö on kuitenkin keskustelusta ja toimista jäljessä, sillä palveluja ei ole saatavilla puutteellisen järjestämisvastuun ja kielitaitoisten ammattilaisten kouluttamiseen ohjatun rahoituksen puutteellisuuden vuoksi.
Monen nuoren mieltä painava kysymys on: miten kertoa kokemastaan syrjinnästä ja traumasta, kun keskustelija ei ymmärrä kulttuuria tai kieltä?
Sote-uudistuksen myötä saamelaisnuorille tulee tarjota paremmat mahdollisuudet saamenkieliseen ja kulttuurin tuntevaan psykososiaaliseen apuun. Monen nuoren mieltä painava kysymys on: miten kertoa kokemastaan syrjinnästä ja traumasta, kun keskustelija ei ymmärrä kulttuuria tai kieltä? Jo tämä asettaa saamelaisnuoret epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna valtaväestöön.
Olisi tärkeää, että sote-uudistuksessa varmistettaisiin, että myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat nuoret saisivat apua. Suuri osa nuorista nykyisessä tilanteessa kuitenkin asuu kotiseutualueen ulkopuolella. On nuoria, jotka ovat kasvaneet siellä ja nuoria, jotka ovat muuttaneet koulun tai muiden syiden vuoksi. Osa nuorista on myös sulauttamistoimien myötä menettänyt kielensä, niin on tärkeää, että palveluita on saatavilla myös kulttuuritausta huomioiden.
Moni saamelainen nuori ei ole tietoinen oikeuksistaan saada palveluja saamelaisten kotiseutualueella äidinkielellään. Kun palveluita ei saa saameksi, niin kyse on joko siitä, että palvelun tarjoaja ei tarjoa palveluita saameksi, nuoret eivät pyydä saada palveluita omalla kielellään tai siitä, että palveluita ei ole olemassa.
Uudistuksen myötä saamelaisnuorille tulee lisätä tiedostus- ja neuvontapalveluita heidän kielellisistä oikeuksistaan ja palvelujen saatavuudesta.
Uudistuksen myötä saamelaisnuorille tulee lisätä tiedostus- ja neuvontapalveluita heidän kielellisistä oikeuksistaan ja palvelujen saatavuudesta. Etäyhteydet täytyy tuoda luonnolliseksi osaksi saamenkielisiä psykososiaalisia palveluita, joiden saatavuus harvaan asutuilla alueilla on muutenkin heikkoa.
Saamenkielinen hoitohenkilökunta on merkittävää erityisesti vanhusten kanssa toimiessa, sillä äidinkieli voi olla ainut tapa kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa. Saamelaisnuorten kohdalla puhutaan kuitenkin kielen elvyttämisestä ja palauttamisesta, kuten myös identiteetin ja yhteisön uudelleen löytämisestä. Palvelujen tulee tukea nuorten mahdollisuuksia oppia ja käyttää kieltä, eikä aiheuttaa epävarmuutta mahdollisista väärinkäsityksistä.
Saamelaisnuoret eivät voi jäädä epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna valtaväestöön. Heillä on saman arvoinen oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi omalla äidinkielellään.
Saamelaisnuoret tuleekin tunnistaa sote-uudistuksessa omana erityisesti huomioon otettavana ryhmänä ja heidän käyttämiään palveluita tulee tasa-arvoistaa ja kehittää. Saamelaisnuoret eivät voi jäädä epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna valtaväestöön. Heillä on saman arvoinen oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi omalla äidinkielellään. Uudistuksen myötä on mahdollista osoittaa saamelaisnuorille, että heidän kokemuksensa, kielensä ja identiteetinsä ovat arvokkaita ja panostamisen arvoisia.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puolesta, Sofe Hánsa Sampo Ánne-Sofe, Anni-Sofia Niittyvuopio
Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.