Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen usein asiakkaan vastuulla

Inarilainen Riitta Lehtola on kolmen pohjoissaamenkielisen lapsen äiti, nuorin lapsista on vasta kaksi kuukautta vanha. Saamen kielilain mukaan he ovat oikeutettuja saamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omalla saamen kielellä. Usein vastuu palveluiden etsimisestä ja vaatimisestä jää kuitenkin asiakkaalle itselleen tehtäväksi. Vaihtoehtoisesti saamenkielisiä palveluja tarjotaan vain tulkin välityksellä.

Lehtola muutti perheensä kanssa noin viisi vuotta sitten Oulusta Inariin, hänen lapsuuden kotipaikkansa löytyy Kaamasen kylästä, noin 30 kilometriä Inarin kirkonkylältä pohjoiseen.

– Yhtenä syynä muuttoon oli se, että halusimme antaa lapsillemme mahdollisuuden saamenkieliseen opetukseen, kertoo Lehtola päätöksestä muuttaa takaisin hänen ja puolisonsa kotikuntaan.

Saamenkielisten palvelujen saanti vaatii paljon omaa aktiivisuutta

Lehtolan kokemuksen mukaan saamenkielisten palvelujen saanti on sattumanvaraista ja se vaatii paljon omaa aktiivisuutta. Viidessä vuodessa on ehtinyt kuitenkin tapahtua paljon.

– Muutettuamme Inariin lapsemme saivat ainoastaan hammashoitolapalveluja saamen kielellä, ja niitäkin ainoastaan inarinsaamen kielellä. Edistystä on tapahtunut pikkuhiljaa, mutta hyväksi tilannetta ei voi vieläkään kutsua.

Isona edistysaskeleena Lehtola mainitsee saamenkielisten neuvolapalvelujen järjestymisen Inarin kunnassa. Päästessään kokeilemaan ensimmäistä kertaa lastensa kanssa saamenkielisiä kouluterveydenhoitajan ja neuvolan palveluja, joita ostettiin yksityiseltä terveydenhoitajalta, Lehtola kertoo ymmärtenään, millaista ymmärrys ja luottamus asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä voi olla. Lehtola koki, ettei heidän tarvinnut selittää kielivalintoja, elämää poronhoidon ehdoilla tai lastensa ”eksoottisen” kuuloisia tarinoita moottorikelkalla ajosta.

Lehtolan kerratessa kokemuksiaan viimeisimmän raskauden ajalta, hän tuo useaan otteeseen esille, kuinka etukäteissuunnittelulla olisi ollut mahdollista ratkaista useita saamenkielisten palvelujen toteutumiseen liittyviä haasteita. Hän kaipaa sitä, että saamenkielisyys otettaisiin selkeästi huomioon koko asiakkuuden ajan ja saamenkieliselle asiakkaalle luotaisiin oma palvelupolku. Näin tieto liikkuisi esimerkiksi terveyskeskuksen ja keskussairaalan välillä. Nyt saamenkielisistä palveluista täytyy sopia erikseen, eikä palveluja automaattisesti järjestetä seuraavalle kerralle.

– Raskauden aikana minulle tarjottiin äitiysneuvolassa saamenkielisiä palveluja tulkin kautta. En kuitenkaan kokenut, että olisin halunnut puhua niin intiimeistä asioista ylimääräisen henkilön läsnä ollessa ja jouduin kieltäytymään palvelusta, jatkaa Lehtola.

Lehtola, kuten monet muutkin inarilaiset äidit, käyvät synnyttämässä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Matkaa Inarista Rovaniemelle tulee reilu 300 kilometriä. Lehtola kertoo, että muutoin asiointi oli hyvin sujuvaa ja synnytys sujui hyvin, mutta saamenkielisten palvelujen osalta olisi parannettavaa.

– Jouduin käymään kuukausittain kontrolleissa keskussairaalassa ja jossain vaiheessa toin esille, että olen saamenkielinen ja haluaisin palvelua saamen kielellä. Tiesin keskussairaalassa olevan töissä yhden saamenkielisen kätilön. Minulle vastattiin, että tämä onnistuu, jos kätilö sattuu olemaan työvuorossa käyntini aikana.

– Seuraavalla kerralla kun mentiin kätilö ei ilmeisesti ollut samassa työvuorossa, enkä saanut palvelua saamen kielellä koko raskauteni aikana.

Lehtolalle tarjottiin vasta synnytyksessä saamenkielistä kätilöä kolmannen kätilön vuoron vaihdon yhteydessä. Hän ajattelee, että tällaisista asioista tulisi sopia paljon aikaisemmassa vaiheessa palvelupolulla, eikä silloin kun synnytys on jo käynnissä.

– Jos asia olisi jo ennakkoon tiedossa ja sovittu, ei olisi tarvetta alkaa tekemään tällaisia päätöksiä synnytyksen yhteydessä. Siinä hetkessä on jo paljon muuta mietittävää.

Lehtolan palattua vauvan kanssa keskussairaalasta kotiin, heille tarjottiin saamenkielistä terveydenhoitajaa kotikäynnille.

– Saimme seuraavan päivänä soiton, että huomenna meillä olisi mahdollista saada saamenkielinen terveyhdenhoitaja kotikäynnille. Normaalisti käynti tehdään viikon päästä vauvan kotiuduttua, mutta meidän olisi tullut olla valmiita ottamaan palvelu vastaan heti, jos haluamme saamenkielisen terveydenhoitajan kotikäynnille.

– Tässäkin tilanteessa jouduin kieltäytymään palvelusta, sillä halusimme ensin rauhassa perheeni kanssa tutustua vauvaan ja asettua kotiin. Isommat lapsetkin olivat olleet kaksi viikkoa mummolassa ja olivat juuri palanneet kotiin.

Saamen kielen taito ja kulttuurinen osaaminen tärkeää

Lehtola kertoo, että toisinaan hänelle tulee tunne, että hän on hankala asiakas, kun hän joutuu nostamaan asioita esille ja pyytämään saamenkielisiä palveluja. Palveluja, joihin hän ja hänen lapsensa ovat kuitenkin oikeutettuja, ja joita viranomaisten tulisi tarjota heille oma-aloitteisesti.

Toisinaan saamenkielisiä palveluja on tarjottu, kun niitä on pyytänyt. Tulisi kuitenkin enemmän kiinnittää huomiota siihen, missä kohtaa palveluja tarjotaan ja miten. Useaan otteeseen Lehtola on joutunut kieltäytymään palveluista, koska tilanne olisi vaatinut hänen osaltaan mahdotonta joustamista.

– Saamen kielilain tulisi olla nykyistä velvoittavampi, sillä tuntuu ettei asioita oteta vakavasti, eikä saamenkielisten palvelujen järjestämistä nähdä niin tärkeänä, sanoo Lehtola.

Lehtola toivookin, että päättäjät ottaisivat työssään huomioon saamen kielen tärkeyden ja uusia työntekijöitä palkatessa saamen kielen taito ja kulttuurinen osaaminen tulisi katsoa ehdottomasti eduksi.

• Saamen kielilain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia oma-aloitteisesti saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta käytännössä.
• Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.
• Saamen kielilain mukaan saamen kielen taito voidaan asettaa kielitaitoa koskevaksi kelpoisuusvaatimukseksi valtion ja kunnallisen viranomaisen henkilöstölle saamelaisten kotiseutualueella.
• Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Valtionavustusta ei ole korotettu vuoden 2004 jälkeen ja vuodelle 2020 määrärahan todellinen tarve olisi 3 milj. euroa. Valtionavustus turvaa käytännössä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamelaisten kotiseutualueella.
• Vuonna 2016 julkaistun Saamebarometrin mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat yleisesti ottaen heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli vastaajista saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa, ja harvat palvelut ovat yksittäisten henkilöiden varassa.