Saamelaisten kotiseutualue sijaitsee pohjoisimmassa Lapissa.

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamenmaa kattaa saamelaisten asuttaman alueen neljässä valtiossa ulottuen yli laajan alueen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjän Kuolan niemimaalla. Suomen puolella Saamenmaahan kuuluu saamelaisten kotiseutualue, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnasta sen pohjoisosa eli Vuotson kylän seutu eli Lapin paliskunnan alue.

Saamenmaa on pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm.

Vieraana Saamenmaassa

Saamenmaassa olet vieraana paikassa, jossa saamelaisten arki ja juhlat ovat osa arvokasta elävää kulttuurimuotoa, joka muodostaa erityisen kulttuurimaiseman, joka on saamelaisten ikiaikainen koti. Tässä elävässä kulttuurimaisemassa mahdollistetaan saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja siirtäminen tuleville sukupolville. Älä vaaranna omilla toimillasi saamelaiskulttuurin rikkautta ja monimuotoisuutta.

Meillä kaikilla on vastuu yhteisestä tulevaisuudestamme kaikkialla siellä, minne tekojemme ja askeltemme seuraamukset ylettyvät. Tehdään yhdessä tästä päivästä vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi, jotta huomisenkin sukupolvilla on kaikki tämä kauneus ja rikkaus elettävänä ja koettavana.

Kotirauha

Kotirauha - hyvä Kotirauha - huono

Tutustu kotipiiriin vain kutsuttuna vieraana!

Kunnioita paikallisväestön yksityisyyden rajoja ja suojaa. Kiinnitä erityistä huomiota lain suojaaman kotirauhan rikkomattomuuteen. Kotirauhan piiriin kuuluvat myös pihapiirissä olevat poroaidat.

Yksityishenkilöt eivät käytä saamenpukua matkailijoita varten.

Rauha juhlat Rauhaton juhlat
Rauha arki Rauhaton arki

Koskemattoman erämaan myytti

Saamelaisten kotiseutualueella ei ole koskematonta erämaata, vaikka se ulkopuolisen silmissä saattaa sellaisena näyttäytyä. Saamelaiset ovat perinteisesti hyödyntäneet luontoa ilman, että siitä olisi jäänyt aineellisia jälkiä pohjoisen hauraaseen ympäristöön.

Matkailijoiden ”erämaa” on paikallisen saamelaisväestön koti ja monille myös toimeentulon ja omavaraistalouden lähde muun kuin matkailun kautta. Vaikka luonnossa ei aina ole näkyvää merkkiä siitä, että siellä olisi käyty, saamelaisten kotiseutualueelta ei löydy paikkaa, jolla ei olisi saamelaista nimeä ja johonkin vuodenaikaan liittyvää kulttuurisidonnaista käyttöä tai merkitystä.

Alkuperäiskansa­matkailun haasteet

Tutustu alkuperäiskansoihin heidän itse sanoittamiensa tarinoiden ja tapaamisten kautta.

Alkuperäiskansoille lankeaa usein rooli esiintyä menneisyyteen jämähtäneinä mystisinä stereotypioina, ulkopuolisten mielikuvituksen keksiminä hahmoina tai täysin häivytettynä näkymättömiin omasta elävästä kulttuurimaisemastaan.

Tule vieraaksi avoimin silmin ja korvin, ilman ennakkokäsityksiä.
Kuuntele, miten alkuperäiskansat haluavat itsensä esitellä.

Elävä kulttuurimaisema

Saamenpukukartta Saamelaisten kotiseutualue

Elävässä kulttuurimaisemassa on monenlaista yhteiseloa ja toimintaa vuodenajoista riippuen.

Elävä kulttuurimaisema on paikka, jossa eletään arkea ja juhlaa. Saamelaisessa käsitemaailmassa ei ihmistä, luontoa ja kieltä eroteta toisistaan. Saamen kieli kuvastaa ympäröivän elollisen ja elottoman luonnon perusteellista ja täsmällistä tuntemusta ja ihmisen ja luonnon välistä läheistä ja tarkoin eriteltyä vuorovaikutusta. Luonnonympäristö, kulttuuriympäristö, sosiaalinen ympäristö ja kielellinen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, ympäristökäsitteen, jota täytyy tarkastella yhtenä kokonaisuutena, koska ne ovat riippuvaisia toinen toisistaan.

Kunnioita paikallisten elinpiiriä ja luonnonkiertoa. Huomioi elävä kulttuurimaisema kaikkine asukkaineen.

Saamelaisten perinteiset elinkeinot

Saamelaisten kotiseutualueella perinteiset elinkeinot ovat tärkeä osa arkea.

Saamelaisessa yhteiskunnassa perinteisen elinkeinon ja kulttuurin välinen yhteys on keskeinen. Maankäyttöön liittyvät elinkeinot muodostavat materiaalisen pohjan saamelaisten kulttuurille ja identiteetille ja ylläpitävät saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta, saamen kieltä, perinteistä tietoa, luontosuhdetta, saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja saamenkäsityötä. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus, metsästys, luonnontuotteiden keräily, saamenkäsityö ja pienimuotoinen maatalous sekä niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot. Perinteisistä saamelaiselinkeinoista poronhoito toimii edelleenkin yhtenä saamelaiskulttuurin merkittävistä kulmakivistä tarjoten syrjäseutujen asuttuna pitämiselle erittäin tärkeitä työllisyysmahdollisuuksia sekä kulttuurisesti elintärkeän kieliareenan ja materiaalia muun muassa vaatteisiin, käsitöihin ja ruokakulttuuriin.

Edistä saamelaisten perinteisten elinkeinojen säilymistä ja siirtymistä tuleville sukupolville huomioimalla niiden tarpeet ja elintila.
Perinteiset elinkeinot eivät ole se osa kulttuuria, joihin voi tutustua käytännössä omatoimisesti, kutsumatta tai ilman opastusta.
Kirjoista ja museoista löytyy tietoa saamelaisista. Käytännönkokemuksia voi kartuttaa kutsuttuna vieraana.

Porojen pelottelu

Älä säikytä poroja!

Porojen pelottelu on kielletty laissa.
Poro on puolivilli eläin ja saattaa säikähtää helposti ja sännätä pakoon.
Tutustu poroon ja sen elämään poronomistajan opastuksella.

Poronhoitolaki 14.9.1990/848 – 42 § porojen pelottelemisen ehkäiseminen

Porojen pelotteleminen on kielletty. Pelottelemisesta poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko ja haitta on korvattava. Porojen karkottamista vahinkojen ehkäisemiseksi ei pidetä porojen pelottelemisena.

Tokka -ja jokirantarauha

Tokkarauha Tokkarauhan rikkominen

Anna perinteisille elinkeinoille, niiden harjoittajille ja niihin liittyville yksityisomistuksessa oleville eläimille ja esineille niille kuuluva rauha.

Saamelaiskulttuuri on osa elämän jokaista askelta

Saamelaiskulttuuriin kuuluvat muun muassa saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaide, saamelaisten perinteinen tieto, saamelainen luontosuhde, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot.

Esimerkiksi saamen kieli, tarinat, musiikki sekä saamelaiskulttuurin näkyvimmät symbolit kuten saamenpuvut ja saamenkäsityöt ovat kiinteässä yhteydessä perinteisiin saamelaiselinkeinoihin. Nämä muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, jonka jokainen osa-alue tarvitsee toista säilyäkseen elinvoimaisena mahdollistaen saamelaiskulttuurin säilymisen, kehittymisen ja siirtämisen tuleville sukupolville.

Jos yksi kulttuurin osa-alueista häviää tai sen toiminta-alue rajoittuu, tuntuvat nämä vaikutukset heti toisaalla.

Saamelaismatkailu

Vastuullinen saamelaismatkailu Kulttuurinen sekasikiö

Saamelaismatkailu ymmärretään matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein.

Saamelaisuuteen perustuvassa matkailussa saamelaisyhteisön sisältä tulevat yrittäjät toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina. Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden sekä matkailutuotteen aitouden takaamiseksi tulee saamelaismatkailupalvelujen pohjautua oikeaan tietoon.

Kun saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön ja ilman syvempää kulttuurin ymmärrystä, on kyse saamelaisuutta hyväksikäyttävästä matkailusta.

Saamelaisten ja saamelaiskulttuurin hyväksikäyttö

  1. kulttuurinen identiteettivarkaus
  2. kulttuurinen omiminen
  3. keksityt perinteet
  4. lainatut perinteet
  5. stereotypiat, eksotisointi, zooifikaatio, primitivisointi

Tutustu ja kuluta vastuullisesti

Tutustu saamelaisten kotiseutualueeseen kulttuuriturvallisesti.

Kuluta vastuullisesti suosimalla saamelaista työnjälkeä.

Vastuullisuus saamelais­matkailussa

Muista vierailessasi Saamenmaalla

Saamelaismatkailun kulmakivenä on saamelaiskulttuurin tuotteistamisen ja esittämisen perustuminen vahvaan yhteyteen ja vastuuseen sitä asianomaista saamelaisyhteisöä sekä niitä saamelaissukuja tai siidoja kohtaan, joiden kulttuuria tai perinteisesti asuttamia alueita tai nautinta-alueita matkailutuotteessa käytetään tai esitetään.

Myös sinun matkallasi ja sen jäljillä on vaikutusta.
Kuljetaan yhdessä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.