Kalastus

Saamelaisille ja heidän perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle elinehto on ollut kautta aikojen luonnon kestävä käyttö, luonto ja maa ovat olleet saamelaisten elättäjä. Kalastuksessa ja metsästyksessä ei perinteisesti ole käytetty sellaisia menetelmiä ja pyyntiaikoja, jotka aiheuttavat olennaisia muutoksia kala- tai riistakannassa. Saamelaisessa yhteiskunnassa perinteisen elinkeinon ja kulttuurin välinen yhteys on keskeinen. Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino. Inarinsaamelaiset ovat vanhastaan olleet kalastajia Inarijärvellä ja sen ympärillä sekä sesonkiluontoisesti Varangin vuonolla. Merenrannan kolttakylien perheillä oli omistusoikeuksia lohenkalastukseen merellä ja Paatsjoessa. Utsjoella kalastuksella on aina ollut ja on edelleen tärkeä merkitys niin kulttuurisesti kuin osana kotitarvekalastusta ja ammattimaista pyyntiä. Alueen saamelaista kulttuuria leimaavana tekijänä kalastukseen kuuluu olennaisena osana lohenpyynti eri pyyntimenetelmin sekä järvikalastus verkoilla. Vuoden 1751 rajasopimuksen mukaan Tenon lohenkalastus oli yhteistä Suomen ja Norjan puolen saamelaisilla. Kalastuksesta on käyty riitoja ja tehty monia sopimuksia kautta aikojen, mutta käytössä ovat myös ”kirjoittamattomat lait”, joiden mukaan kunnioitetaan toisten sukujen oikeuksia ja perinteisiä pyyntipaikkoja. Tenolla on perinteisesti otettu huomioon ja kunnioitettu toisten paikallisten asukkaiden oikeudet, vaikka oikeudet olivatkin kirjoittamattoman lain luonteisia. Esimerkkinä mainitaan kulkutuspyynti, sitä varten oli muodostunut kylä- tai sukukohtaisia kulkutusalueita, joille toisen kylän kalastajat eivät tulleet.
Viimeaikaisia haasteita ovat aiheuttaneet Tenon lohenpyynnin täyskalastuskielto vuosina 2021 ja 2022 sekä kyttyrälohi. Kyttyrälohien määrä on kasvanut Tenojoessa ja Näätämöjoessa viimeisinä parittomina vuosina valtavasti. Kesällä 2021 kyttyrälohia nousi Tenojokeen jo enemmän kuin Atlantin lohia. Näin mittavassa määrässä kyttyrälohet uhkaavat Atlantin lohen pärjäämistä sekä joissa että meressä. Kyttyrälohien kuoleminen ja mätäneminen jokiin muuttaa jokien ekosysteemejä sekä on uhkana myös ihmisten terveydelle. Kyttyrälohta ei ole vielä nyt määritelty merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi ei Suomen kansallisessa vieraslajilistassa eikä EU:n vastaavassa listassa.