Tapaoikeus

Saamelaisille ja heidän perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle elinehto on ollut kautta aikojen luonnon kestävä käyttö, luonto ja maa ovat olleet saamelaisten elättäjä. Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti. Saamelaisilla on ollut tapana kautta aikojen poimia hilloja (lakkoja) syyskesällä ja yhteisöllä oli sanaton sopimus, millä paikalla ja millä hillasuolla kukin perhe poimi hilloja. Sama sanaton sopimus, jota yhteisön jäsenet kunnioittivat, koski kalastuspaikkoja, riekkojen pyyntipaikkoja, polttopuiden ottopaikkoja, kenkäheinien leikkuupaikkoja ja jäkälän nostopaikkoja.