Vastuullisen matkailijan tietovisa saamelaisten kotiseutualueelle

Poronvasan jokainen koipi edustaa yhtä kestävän kehityksen ja kantokyvyn elementtiä. Vasen etukoipi on vertauskuvallisesti vasan asuttaman elävän kulttuurimaiseman sosiaalinen ulottuvuus turvaten paikallisyhteisön hyvinvoinnin fyysisesti ja henkisesti. Oikea etukoipi kuvaa kulttuurista ulottuvuutta ja sen soljumista eilisestä tämän päivän kautta huomiseen. Vasen takakoipi edustaa ekologista ulottuvuutta elintärkeän luonnon monimuotoisuuden säilymisen muodossa ja oikea takakoipi taloudellista ulottuvuutta, jotta paikallisyhteisöt säilyvät elinvoimaisina. Jotta vasalla olisi arktisessa ympäristössään turvattuna tämä päivä ja myös tulevaisuus, tulee kaikki sen koivet säilyä vahingoittumattomina.

Saamelaiskulttuurin matkailullinen hyödyntäminen ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu ei ole kestävällä pohjalla, jos yksikin kestävän kehityksen tai kantokyvyn elementeistä jää toteutumatta. Jos poron vasan koivista yksikin puuttuu tai on vammautunut, vaarantaa se vasan luonnossa selviämisen mahdollisuuden tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Huomioithan, että olet vieraana paikallisten kotona. Kunnioita ihmisten kotirauhaa. Suhtaudu matkakohteesi väestöön ja ympäristöön, kuten toivoisit kotiisi tulevien vierailijoiden suhtautuvan omaan kotirauhaasi ja kotiympäristösi tapoihin toimia.

Paikallisten asukkaiden ja etenkin riskiryhmään kuuluvien ihmisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuuden tunne ovat äärimmäisen tärkeitä. Saamelaisyhteisöissä ikäihmiset ovat erittäin tärkeitä kulttuurin- ja kielenkantajia. Saamelaisista ikäihmisistä merkittävä osa asuu saamelaisten kotiseutualueella.

Matkailijoiden ”erämaa” on paikallisen saamelaisväestön koti ja monille myös toimeentulon tai omavaraistalouden lähde muun kuin matkailun kautta. Vaikka luonnossa ei aina ole näkyvää merkkiä siitä, että siellä olisi käyty, saamelaisten kotiseutualueelta ei löydy paikkaa, jolla ei olisi saamelaista nimeä ja johonkin vuodenaikaan liittyvää kulttuurisidonnaista käyttöä ja merkitystä. Kohtele elävää kulttuurimaisemaa ja sen kaikkia asukkaita kunnioittaen, huomioiden ja jälkiä jättämättä. Lemmikkien kiinnipidosta määrätään metsästys- ja järjestyslaissa.

On tärkeää, että paikallisyhteisöiden arkea ja juhlaa kunnioitetaan kohtaamalla ihmiset ihmisinä, ei nähtävyytenä. Paikallisväestö ei ole pukenut saamenpukua, jotta matkailijat voisivat heitä kuvata. Muista, että puvun sisällä on ihminen, joka ei välttämättä halua päätyä vieraiden kotialbumeihin tai somekanaville.

Kulttuuriturvallinen saamelaismatkailu tarkoittaa sitä, että saamelaistoimittajat voivat tuoda yhdenvertaisesti oman tarinansa esille oman kulttuurinsa ja maailmankuvansa näköisenä. Kulttuuriturvallisessa saamelaismatkailussa matkakohteen paikallisyhteisön todellisuus ja totuus voivat poiketa hyvinkin paljon vierailijan aiemmista oletuksista saamelaisista. Kulttuuriturvallinen matkailija ei esineellistä paikallisväestöä. Kulttuuriturvallisessa matkakohteessa paikallisväestö saa harjoittaa kulttuuriaan joutumatta vasten tahtoaan matkailijan katseen tai kameran kohteeksi tai rekvisiitaksi omassa elävässä kulttuurimaisemassaan. Kulttuuriturvallisessa matkakohteessa matkailijat huomioivat ja kunnioittavat sitä, että he ovat vieraana toisten kodissa, jossa paikallisten arki tapahtuu ja sen annetaan tapahtua häiriöttä.

Saamelaisten ja saamelaiskulttuurin tuotteistaminen ja näkyminen matkailussa tulee perustua saamelaisyhteisön hyväksymään näkemykseen saamelaiskulttuurin aitoudesta. Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu ja esitetty saamelaisuutta hyväksikäyttävässä matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on myös pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää että toteuttamaa. Saamelaisuutta hyväksikäyttävässä matkailussa esiintynyt ja laajalle levinnyt virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja esineellistävää. Vastuullinen matkailija voi vaikuttaa positiivisesti matkailukohteensa hyvinvointiin valitsemalla saamelaistoimijoiden vastuullisia ja eettisesti kestäviä tuotteita.

Saamelaiset, saamelaiskulttuuri ja saamen kieli näkyvät matkailussa usein passiivisena rekvisiittana, paikallisvärinä tai eksoottisena ja primitiivisenä objektina kulttuurisesta kontekstistaan irrotettuna. Saamelaisilla ja saamelaiskulttuurilla tulisi olla aktiivinen, oman arvomaailmansa mukainen rooli matkailussa.

Kaikki saamenpukuiset ihmiset eivät ole matkailun palveluksessa. Heille tulee taata rauha harjoittaa kulttuuriaan ilman matkailun aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.

Lainatut perinteet on omittu toisesta kulttuurista ja ne on juurrutettu niille vieraaseen kulttuurimaisemaan esimerkiksi matkailualan toimesta. Erityisen vahingolliseksi lainattu perinne muodostuu silloin, kun se on ristiriidassa jonkin alkuperäisen ja aidon alueelle kuuluvan perinteen kanssa. Erityisen haitallisesta ja eettisesti kestämättömästä, lainatusta perinteestä voidaan mainita esimerkkinä matkailullinen koiravaljakkotoiminta, joka etenkin tietyillä alueilla on vahvassa ristiriidassa mm. poronhoidon kanssa aiheuttaen suoraa tai välillistä vahinkoa perinteiselle elinkeinolle.

Saamelaisessa käsitemaailmassa ei ihmistä, luontoa ja kieltä eroteta toisistaan. Esimerkiksi saamen kieli, tarinat, musiikki sekä saamelaiskulttuurin näkyvimmät symbolit kuten saamenpuvut ja saamenkäsityöt ovat kiinteässä yhteydessä mm. perinteisiin saamelaiselinkeinoihin. Nämä muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, jonka jokainen osa-alue tarvitsee toista säilyäkseen elinvoimaisena mahdollistaen saamelaiskulttuurin säilymisen, kehittymisen ja siirtämisen tuleville sukupolville. Jos yksi kulttuurin osa-alueista häviää tai sen toiminta-alue rajoittuu, tuntuvat nämä vaikutukset heti toisaalla.

Porot ovat yksityisten henkilöiden omistamia eläimiä. Luonnossa vapaasti laiduntavat porot ovat säikkyjä eläimiä. Pidä niihin riittävä turvaväli. Suomessa poronhoitolaki kieltää porojen pelottelemisen. Poroihin tottumaton koira, koosta riippumatta, lähtee hyvin helposti jahtaamaan pakenevaa eläintä aiheuttaen mahdollisesti hyvinkin suuren vahingon. Etenkin kevättalvi ja kevät ovat kriittistä aikaa poronhoidon kannalta vaatimien eli naarasporojen ollessa kantavia. Älä pelottele, säikyttele tai jahtaa poroja saadaksesi esimerkiksi kännykkäkamerallasi kuvaa tästä pohjoisen legendasta.

Turizzi on turisti, joka paparazzaa kaiken ja kaikki, jotka saattavat mahdollisesti liittyä vieraaseen, mystiseen, maagiseen kulttuuriin. Jos kuvattava kohde pakenee, niin siitähän saa vain kätevää hyötyliikuntaa rynnätessä perään. Turizzia voi myös kutsua ei-toivotuksi, kutsumattomaksi vieraaksi, josta kulttuuriturvallisuus ja paikallisväestön huomioiminen ja kunnioitus ovat kaukana.

Turizzin vastakohta on vastuullinen matkailija, joka muistaa olevansa vieraana toisten kotona. Vastuullinen matkailija huomioi ja kunnioittaa paikallisyhteisön elämää ja kulttuurisidonnaisia tapoja. Vastuullinen matkailija on tutustunut matkakohteensa erityispiirteisiin ennen matkaansa ja huomioi ne oleskellessaan matkakohteessa.

Saamelaismatkailun kulmakivenä on saamelaiskulttuurin tuotteistamisen ja esittämisen perustuminen vahvaan yhteyteen ja vastuuseen sitä asianomaista saamelaisyhteisöä sekä niitä saamelaissukuja tai siidoja kohtaan, joiden kulttuuria, perinteisesti asuttamia alueita tai nautinta-alueita matkailutuotteessa käytetään tai esitetään. Matkailijan vastuu kohdistuu sinne, mihin hänen teoillaan tai matkallaan on tai voi olla vaikutusta. Tutustu matkakohteesi erityispiirteisiin jo ennen matkaasi. Vastuullinen matkailija kunnioittaa ja huomioi paikallisväestön tavat ja tarpeet.