Uáivilalmottâs: Iänuduv, Aanaar, Muonio já Ucjuv kieldah sehe Sämitigge huolâstum Lapha šeštimtooimâi vaikuttâsâin kuávlu torvolâšvuotân já oovtâviärdásâšvuotân

Toos lasseen kieldah já Sämitigge tiädutteh táárbu puigâ vuárusavâstâlmân já kyeimivuotân Laapi pyereestvaijeemkuávloin. Tääl iävtuttum šeštimtooimah láá valmâštâllum nuuvt, ete ij lah lamaš oovtâstpargo kieldâiguin tâi Sämitiggijn, veikâ kyeimivuotâ lii čallum pajas pyereestvaijeemkuávlu strategisáid linjiimáid já pyereestvaijeemkuávlu čaneh sämitiggelaavâ kenigâsvuođah oovtâsttoimâmist já ráđádâlmist.

Ijâppiäiválij kocceempalvâlusâi finnim kalga turviđ

Palvâlusviärmádâhnubástusâin iävtuttuvvoo Avveel ijâppiäiválii kocceem nubásmittem huáppuvuástáväldimin. Ijâppiäiválii kocceem lopâttem merhâšičij, ete ovdâmerkkân Ucjuv tâi Aanaar taveoosijn mätki ijâppiäiválii kocemân ličij puátteevuođâst aldasáid 500 km.

Iävtuttum nubástus oro kuáhtuttemmin nuuvt olmoošlii ko meid logistisii uáinust. Jis ij lah máhđulâš kevttiđ jieijâs auto, taksikapasiteet ij pijssáá tâi vuosâtipšom lii kiddâ eres pargoin, te aakuut tipšo tarbâšeijee ulmuuh sättih pääcciđ ovdiist täävjib pááikán. Taat vuod sátáččij jieijâs uásild lasettiđ maajeeb tipšonuáđi, kuás kološiäštu puáhtá epidiđ.

Avveel ijâppiäiválâš kocceem palvâl vijđáht oles Tavemuu Laapi, meid Tuodâr-Laapi. Lasseen kalga väldiđ vuotân, ete meid viestârpele Tuodâr-Laapist Kittâl, Kolari já Muonio ohtsâš kocceemriggee lii palvâlâm ohtânmaanoost vittlov ihheed kuávlu ulmuid, já tääl lii uhke Lapha palvâlusviärmádâhhammiittâsâst, ete tot lopâttuvvoo.

Kieldah já Sämitigge meid muštotteh, ete kuávlu olmoošmeeri šadda maaŋgâkiärdásâžžân mađhâšemseesooŋk ääigi, mon kalga väldiđ vuotân kocceempalvâlusâi mittomist. Puoh áánnum kieldah láá lasaneijee mađhâšem kieldah.

Seŋgâuásádâhtooimâ merhâšume kalga tubdâstiđ

Seŋgâuásádâhtooimâ uásild palvâlusviärmádâhhammiittâsâst iävtuttuvvoo Muonio seŋgâuásáduv lopâttem já Avveel uásádâhsoojij kepidem 1.6.2026 rääjist. Kuohtuuh uásáduvah láá eromâš teháliih sämmilij päikkikuávlu ässeid. Muonio seŋgâuásáduv lopâttem mield mätki Iänuduv Kilbisjäävrist aldemuu seŋgâuásádâhân ličij puátteevuođâst 275 km.

Kieldah já Sämitigge muštotteh, ete seŋgâuásádâhtooimâ merhâšume kuhes maađhij kuávluin lii eromâš tehálâš. Seŋgâuásáduv lopâttem mield kuávlust vuálgáččii piergâseh já mättim, mii lii puáhtám torvo já toohâm máhđulâžžân jotelis reagistem maaŋgâlágánáid tipšo vättee tiilijd. Tooimâ voolyym šodâččij ucebin já siämmáánáál meid teháliih toorjâtooimah, tego röntgen- já laboratoriotooimah. Tiervâsvuotâsajattâhân puáttee pyeccee tipšo ij pastaččii innig puátteevuođâst páihálávt pehtilittiđ seŋgâuásáduv máhđulistem toimâiguin peic uásádâhtipšo vättee pyecceid kolgâččii vuolgâttiđ jo-uv Kittâlân tâi Ruávinjaargân. Seŋgâuásáduv vyelgim mield tiervâsvuotâsajattuv toimâ keevâtlávt ucoččij meid huáppuvuástáväldim vyelgim mield. Jis ain eenâb pyecceid kolgâččii stivriđ tuáhtár tutkâmušttáá ovdâskulij, tot tovâččij ovdiist stuárráb nuáđi meid nubbijd huáppuvuástáväldimáid, kocemáid tâi seŋgâuásáduvváid, já puáhtá tovâttiđ merhâšitteid pyecceetorvolâšvuotâhástusijd. Seŋgâuásáduvâi já kocceem ucedem ohtâvuođâst kalga väldiđ vuotân meid uámikkâsâi ääšimiäldásijd siäiluttemsoojijd. Seŋgâuásáduv looppâtmist, já tienuuvt talhâstieđâlii maaŋgâpiälálâšvuođâ kääržidmist, ličij vaikuttâs meid Muonio tiervâsvuotâsajattuv škovlâtiervâsvuotâkuávdášsajattâhân: maŋgâ spesiaališuvvee tuáhtár parga Muoniost, mii lasseet ko. áámmátulmui mättim tave piäđgui assum kuávlu eromâšjiešvuođâin já ulmuin.

Kieldah já Sämitigge meid pivdeh väldiđ vuotân, ete Muonio seŋgâuásádâhân já pyereestvaijeemkuávdážân láá iivij mield pastam lääččiđ palvâlem meid tavesämikielân. Muoniost já Iänuduvâst lii lamaš ohtsis seŋgâuásádâh jo meid paijeel vittlov ihheed. Täst lii eromâš merhâšume sämmilij päikkikuávlun kullee Iänuduv sämikielâlij ässei kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán. Lii uáli epioskottettee, ete siämmáá pargeereesuurs pastaččii orniđ eres saajeest, kuás lopâttemmiärádâs hiäjusmitáččij sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášume tiileest, mast sämmiliih láá jo valmâšin eresárvusii sajattuvâst palvâlusâi finnim háárán.

Siämmáš uhkekove kuáská Avveel seŋgâuásáduv sajemere keeppidmân, tastko taat puáhtá jođettiđ toos, ete ko uásádâhsajeh láá tievâ, te Ucjuv já Aanaar sehe Vuáču kuávlu ulmuuh stivrejuvvojeh nube sajan kuhheeb määđhi kiäčán, kost sämikielâlâš palvâlus ij oskottetteht olášuu. Seŋgâuásádâh lii jo ovdil lopâttum Ucjuuvâst, kuás mätki aldemuu seŋgâuásádâhân Avelân lii jo valmâšin uásild kuáhtuttem.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga väldiđ vuotân, ete sämmilij päikkikuávlu ulmuin lii vuoigâdvuotâ kevttiđ palvâlusâid sämikielân meid talle, ko sij stivrejuvvojeh kevttiđ palvâlus päikkikuávlu ulguubeln. Laapi pyereestvaijeemkuávlu kenigâsvuotâ lii huolâttiđ, ete taat olášuvá, mutâ tääl iävtuttum nubástusâiguin tuotâvuođâst hiäjusmiteh taan vuoigâdvuođâ olášume.

Päikkipyecceiviäsutooimâ ovdedem kieldah já Sämitigge lieggâsávt kyeditteh, mutâ muštotteh, ete tot ij lah siämmáá pyeri ko seŋgâuásáduvâi faallâm tipšo já torjuu eromâšávt kuhes maađhij kuávluin. Pyeccee, kote puávtáččij palvâlusâi alda piergiđ päikkipyecceiviäsu torjuin pääihist, sáttá leđe kuhes maađhij kuávlust torvolub tipšođ tiervâsvuođâhuolâttâs ohtâduvâst.

Kylái palvâlusâid kalga turviđ kuhes maađhij kuávluin

Laapi pyereestvaijeemkuávlu palvâlusviärmádâhhammiittâsâst kylái palvâlusâi uásild merhâšitteemussân iävtuttâssân lii vuávám lopâttiđ Käresavvoon tiervâsvuotâsajattuv piäiválâštooimâ. Mudoi kylái palvâlusâi uásild vuávájuvvoo heiviittum palvâlusfalâldâh.

Käresavvoon tiervâsvuotâsajattuv steŋgim já návt kuávlu palvâlusâi  käržidem vaaikut kuávlu ulmui ášástâllâmmađhijd. Taan sullâsiih nubástusah láá tagareh, moh pajedeh kozzâš ášástâllâđ tiervâsvuođâhuolâttâsâst já joođeet tipšo ááijánmân. Uccâ kylái merikoskâsiih palvâlusah láá eromâš teháliih tagaráid ulmuid, kiäh kalgeh ovdâmerkkân vuáđupuácuvuođâi keežild ášástâllâđ merikoskâsávt tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâin, ovdâmerkkân čájánâsväldimist.

Heiviittum palvâlusâi uásild kieldah já Sämitigge tiädutteh, ete meid tai palvâlusâi finnim já jotkum kalga turviđ. Uccâ kylái, tego Vuáču, Kilbisjäävri tâi Čevetjäävri, palvâlusâin lii merhâšume nuuvt párnáid, nuoráid, rävisulmuid já elilâmulmuid. Alda pyevtittum palvâlusah tuárjuh eromâšávt elilâmulmui máhđulâšvuođâid aassâđ jieijâs suuvâ já siärváduv alda. Palvâlusâid kalga orniđ kyláin ain puoh ahe- já äššigâsjuávhoid väldimáin vuotân kuáhtulijd ášástâllâmmaađhijd, pyecceetorvolâšvuođâ, tipšo olmâáigásâšvuođâ já maađhijn šaddee koloid.

Vaikuttâsâi árvuštâllâm

Kieldah já Sämitigge käibideh Laapi pyereestvaijeemkuávlust ääšimiäldásii vaikuttâsâi árvuštâllâm, mast váldojeh vuotân eromâšávt vaikuttâsah vuáđuvuoigâdvuođáid já oovtâviärdásâšvuotân.

Lasseen kalga árvuštâllâđ vuáváámij olesekonomâlijd vaikuttâsâid ávus vuovvijn. Palvâlusviärmádâhuđâsmitmist kalga pyehtiđ čoođâčyevveht uáinusân rekinistmijd, moid iävtuttum tooimâ käržidmeh já looppâtmeh vuáđuduveh. Huollân lii, ete tääl valmâštâllum miärádâsah jođetteh loopâst tuš oleskoloi stuárumân, jis iänááš uási ruuđâin sirdâšuveh palvâlusâi orniimist mätkikoloid. Talle Laapi pyereestvaijeemkuávlu ekonomiast palvâlusâi kuávlulii juksâmvuođâ käržidem uáinoo šiäštun, mutâ staatâ ekonomiast lasanem kolloon Kela sajanmäksim taksi- já eres maađhij häämist. Siämmáánáál kalga árvuštâllâđ palvâlusviärmáduv ucedem riiskâid ei. toos, ete iä lah ambulanseh kiävtust. Koloi uásild kieldah já Sämitigge meid pivdeh väldiđ vuotân hade tiilijn, main tiipšon ucâlum já peessâm kuhes maađhij tiet ááiján.

Vaikuttâsâi árvuštâlmist kalga meid kiddiđ huámmášume sämmilij vuoigâdvuođâi olášuumân, mast Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga jieijâs uásild kyeddiđ ovdâsvástádâs. Sämikielâlij palvâlusâi hiäjus olášume keežild sämiaalmug lii jo valmâšin hiäjub sajattuvâst ko iäráseh sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâsâst. Jis palvâlus sirdâšuvá sämmilij päikkikuávlust olgoláá tâi ollásávt meddâl, šadda ain epituođânálásubbon, ete palvâlus lii máhđulâš kevttiđ sämikielân.

Vaikuttâsâi árvuštâlmist kalga lasseen väldiđ vuotân, maggaar merhâšume tuáimee soti-palvâlusâin lii kuávlu olestorvolâšvuotân. Tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâiguin torvejuvvoo aalmug pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ já toimâmnaavcâid meid hemâdâstiilijn, kuás tain lii varriidâttâm uáinust tehálâš merhâšume. Majemui iivij ääigi kieldah já eres tuáimeeh láá piejâm merhâšitteht naavcâid varriidâtmân já spiekâstâhtiilijn toimâmân, mutâ soti-palvâlusâi kuávlulii luávdimvuođâ hiäjusmittem puáhtá toohâđ tom pargo tuššen. Lii tehálâš, ete vaikuttâsâi árvuštâllâm varriidâttâm uáinust tahhoo oovtâstpargoost eres virgeomâháiguin.

Iänuduv, Aanaar, Muonio já Ucjuv kieldah oovtâst Sämitiggijn turvâsteh sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlun já Suomâ staatân, ete tot kuáddá ovdâsvástádâs kuávlu ulmui tiervâsvuođâst já torvee palvâlusâi oovtâviärdásii finnimvuođâ. Soti-uđâsmittem ulmen lâi vuáđutiervâsvuođâhuolâttâs já oovtâviärdásâšvuođâ nanodem – taan ulmeest kalga ain toollâđ kiddâ.

Eero Ylitalo
vt. kieldâhovdâ
Iänuduv kieldâ

Tommi Kasurinen
kieldâhovdâ
Aanaar kieldâ

Laura Enbuska-Mäki
kieldâhovdâ
Muonion kieldâ

Päivi Kontio
kieldâhovdâ
Ucjuv kieldâ

Tuomas Aslak Juuso
saavâjođetteijee sajasâš
Sämitigge