Tiäđuh mist

Suomâst ääsih suullân 10 000 sämmilâžžâd. Sämmilij päikkikuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldah já Suáđigil kieldâ taveuási ađai Laapi palgâs kuávlu. Sämmilijn paijeel 60 prosenttid ääsih kuittâg sämmilij päikkikuávlu ulguubeln.

Puohnâssân sämmiliih láá suulân 75 000-100 000, tom mield, maht rekinistoo. Sämmiliih láá asâttâm Taažâ, Ruotâ já Suomâ taveuási sehe Kuáláduvnjaargâ sisoosijd jo ovdil táálái staatârajij šoddâm. Taat kuávlu nabdoo noomáin Säämi (tavesämikielân Sápmi já nuorttâlâškielân Sääʹmm).

Sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá kuálástem, puásuituálu, miäcástem, nuurrâm já sämityeji sehe tai modern häämih. Uceslágán mađhâšemtoimâ puáhtá leđe ärbivuáválij iäláttâsâi toorjân áigápuáđu finniimist. Ärbivuáválijn iäláttâsâin sämikielâ lii luándulâš uási porgâmist. Iäláttâsah tuáimih-uv kielâ já kulttuur aktiivlâš kevttimsaijeen, moi peht tiäđuh já tááiđuh meid sirdâšuveh luándulávt suhâpuolvâst nuubán.

Luuvâ lase

Suomâst sárnuh kuulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ. Puoh sämikielah, moh sárnojeh Suomâst, láá uhkevuálásiih kielah.

Tavesämikielâ lii stuárráámus sämikielâin, ko kiäččoo sárnumkuávlu já sárnoomeeri. Tom sárnuh suullân 20 000–25 000 olmožid Suomâst, Taažâst já Ruotâst. Suomâst tavesämikielâ sárnooh láá áárvui mield suulân 2000.

Anarâškielâ lii ärbivuáválávt sarnum Aanaarjäävri pirrâsist. Anarâškielâ sárnooh láá áárvui mield suulân 400. Sárnoi lohomeeri lassaan kuuloold systemaatlii kielâiäláskittempargo áánsust. Anarâškielâ lii áinoo sämikielâ, mii sárnoo tuše Suomâst.

Nuorttâlâškielâ lii ärbivuáválávt sarnum Ruošâst Kuáládâhnjaargâst já ton räjikuávluin Suomâst já Taažâst. Tááláá ääigi iänááš uási nuorttâlâškielâ sárnoin ääsih Aanaar kieldâst Suomâst. Áárvui mield nuorttâlâškielâ sárnooh láá Suomâst suulân 300.

Sämikielah láá algâaalmugkielah. Sämikielâi ärbivuáválâš sárnumkuávlu uulât Koskâ-Ruotâ Taalainmaast Kuáládâhnjaargâ nuorttiimus keeji räi Ruošâst. Sämikielah kuleh uralilâš kielâjuávhu syemmilâš-ugrilâš suárgán já sämikielâi aldemuuh hyelkkikielah láá nuorttâmeerâsyemmiliih kielah (tego suomâkielâ já eestikielâ). Tááláá ääigi sämikielah sárnojeh meid ärbivuáválij sárnumkuávlui lasseen eres-uv paaihijn, ovdâmerkkân Suomâ, Ruotâ já Taažâ uáivikaavpugkuávluin varrim tiet.

Sämikielah láá tääl oovces: tarjesämikielâ (Ruoššâ), kieldâsämikielâ (Ruoššâ), nuorttâlâškielâ (Suomâ, Ruoššâ, Taažâ), anarâškielâ (Suomâ) tavesämikielâ (Suomâ, Ruotâ, Taažâ) juulevsämikielâ (Ruotâ, Taažâ), pittáámsämikielâ (Ruotâ, Taažâ), umesämikielâ (Ruotâ, Taažâ) já maadâsämikielâ (Ruotâ, Taažâ). Annoo, ete Ruošâst sarnum äkkilsämikielâ lii jáámmám 2003.

Sämimááccuh lii sämmilij aalmuglijn tubdâldâsâin enâmustáá uáinojeijee. Tast lii puáttám tehálâš identiteet symbol, mii kuáddá mieldi sämmilij historjá. Mááccuheh muštâleh kevttestis maaŋgâin sierâ vuovvijn. Mááccuholesvuotâ šadda maaŋgâ uccâ detaljist, tego kammuin, puáhhást, kaperist, lijneest já čiiŋâin.

Suomâbeln kiävtust láá vittâ sämimááccuh váldumaali: Iänuduv, Aanaar, Ucjuv, Vuáču já nuorttâlij mááccuh. Sämimááccuh lii algâalgâlávt aalmugpiivtâs, ige ton kevttim lah historjá mongin muddoost potkânâm. Aigij mield mááccuh lii muttuumin argâpihtâsist juhlepivtâsin.

Luuvâ lase sämimááccuhist: https://www.samiduodji.com/puvut

Säämi suuvâ laavlâ lii sämmilij virgálâš aalmuglâšlaavlâ. Säämi suuvâ lavluu lii sannim vuossâmuš sämmilâš Taažâ riijkâpeiviolmooš Isak Saba já nuotâ pieijâm taažâ nyettejeijee Arne Sørlie. Saba tihtâ väljejui aalmuglâšlaavlân 13. sämmilâškonferensist Årest porgemáánust 1986. Nuottâ tuhhiittui virgálávt sämmilij 15. konferensist Helsigist ive 1992.

Säämi suuvâ laavlâ

Sämmilij 22. konferens valjij sämmilij aalmuglâšjuáigusin Áillohaš, ađai Nils-Aslak Valkeapää juáigus Sámi eatnan duoddariid.

Juáigus melodia já sannim lii ráhtám taaiđâr Nils-Aslak Valkeapää rokke. Juáigus algâkielâ lii tavesämikielâ, mutâ tot lii jurgâlum maadâ-, julev-, aanaar-, nuorttâ- já kieldâsämikielân.

Aalmuglâšjuáigus säänih

Sämiliipu lii vuávám sämmilâštaaiđâr Astrid Båhl. Liipu fáddá puátá maadâsämmilii Anders Fjellner tiivtâst Páiven párneh (Piäiváá päärnih), mast Fjellner kovvee sämmilijd piäiváá nieidân já kandân. Liipu ruopsis jurbâdâs kovvee piäiváá já čuovjis jurbâdâs máánu. Liipust šiällájeh ruopsis já čuovjis iivnij lasseen fiskis já ruánáá ivneh. Siämmááh ivneh láá ärbivuáválávt kevttum sämmilij aalmug- já aalmuglâšpihtâsist, mááccuhist.

Lippu tuhhiittui sämmilij virgálâš symbolin sämmilij 13. tave-eennâmlâš konferensist Årest porgemáánu 15. peeivi 1986. Siämmást tuhhiittij meid Säämi suuvâ lavluu. Sämmilij liputtempeeivih láá kyehtnubáloh, main tehálumos lii Säämi aalmugpeivi, kuovâmáánu 6 peivi. Tain muštep vuossâmuu sämmilij ohtsii čuákkim Truándimist, Taažâst.

Suomâ sisašijministeriö avžut Säämi liputtempeivijd meiddei almos liputtem. Liiputmist kalga nuávdittiđ jieškote-uv staatâ laavâid. Ovtâskâs ulmust, siärváduvâst já irâttâsâst lii juhlemielâ, kunnijâttem tâi soro čäittimân lope liputtiđ Säämi lippuin eres-uv peeivij ko virgálij liputtempeeivij.

Sämmilijn láá ohtsis kyehtnubáloh sämmilâškonferensist tuhhiittum liputtempeivid (Helsig 1992, Murmansk 1996 já Truándim 2017).

6.2. Säämi aalmugpeivi

2.3. Suomâ Sämitige vuáđudempeivi (1996)

Máárjápeivi, sämmilij ärbivuáválâš juhlepeivi.

Jonsahpeivi, almolâš juhlepeivi.

9.8. OA aalmugijkoskâsâš algâaalmugij peivi

15.8. Sämiliipu tuhhiittempeivi (1986)

18.8. Sämirääđi vuáđudempeivi (1956)

26.8. Ruotâ Sämitige vuáđudempeivi (1993)

9.10. Taažâ Sämitige vuáđudempeivi (1989)

9.11. Säämi parlament vuáđudempeivi (1973) Säämi parlament lâi Suomâ Sämitige oovdâstmannee.

15.11. Vuossâmuu sämmilii riijkâpeivialmaa Isak Saba šoddâmpeivi. Isak Saba šoodâi 15.11.1875 Uunjaargâst Vaarjâgist. Sun lâi Taažâ Stuorrâtige jesânin kyehti paje (1906-1912). Isak Saba ovdâstij pargeipiäláduv.

29.11. Elsa Laula Renberg šoddâmpeivi. Elsa Laula Renberg (š. 1877) annoo sämmilij raajijd rastaldittee oovtâstpargo algâtteijen. Sun lâi sämmilii nissoonseervi aktiivlâš jeessân já vaikuttij Truándimist Taažâst 6.2.1917 uárnejum vuossâmuu čuákkim olášumán.

Sämitige tehálumos pargo lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos turvâstum kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem sehe turviđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem.

Sämitigge oovdânpuáhtá sämmilij virgálii uáivil já oovded sämmilijd pargoidis kullee aalmuglijn já aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. Sämitigge kiävttá jiečânâs meridemvääldi. Sämitigge puáhtá adeliđ iävtuttâsâid, alguid já ciälkkámušâid virgeomâháid. Lasseen Sämitigge noomât ovdâsteijeid maŋgáid sierâ pargojuávhoid. Nubbe válduášálâš toimâvyehi lii virgeomâháiguin ráđádâllâm.

Luuvâ lase Sämitige tooimâst.