Sämitigge

Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan. Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld. Sämitige oovdâstjotten iivij 1973–1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin.

Sämitige tehálumos pargo lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos turvâstum kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem sehe turviđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem. Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämmilij päikkikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâst. Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču.

Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiečânâs staatâ virgeomâháin. Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin. Sämitige eidusâš tooimân láá väridum staatâ budjetist 2,539 miljovn eurod (2023). Lasseen sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämikielâlii arâšoddâdem já sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân, sämikielâlii kulttuur oovdedmân já sämiseervij tooimân sehe sämikielâlii oppâmateriaalpyevtittâsân. Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem ei. staatâ já Euroop Union ruuđâin.

Sämitige pargon lii ovdâstiđ sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv. Keevâtlávt stuorrâ uási Sämitige aalmugijkoskâsijn oovdâstmijn tahhojeh kuulmâ eennâm Sämitigij já Säämi parlamentaarlii rääđi tooimâ peht.

Sämitigge kiävttá jiečânâs meridemvääldi. Sämitigge addel ihásávt suulân 200 sierâlágán aalgâd, iävtuttâsâd já ciälkkámuššâd sierâ virgeomâháid. Lasseen Sämitigge noomât ovdâsteijeid maŋgáid sierâ pargojuávhoid.

Ohtâ Sämitige válduášálâš toimâhäämi lii ráđádâllâm virgeomâháiguin. Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ Sämitiggijn puoh vijđáht vaikutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih tállân já eromâš vuovvijn vaikuttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin. Ráđádâllâmkenigâsvuotâ kuáská eereeb iärrás sämmiláid kyeskee lahâasâttem oovdedmân, sämikielân já máttááttâsân kyeskee aššijd sehe eennâmkevttimân já kuáivuttâhlaavâ miäldásij luuvij mieđeetmân sämmilij päikkikuávlust.

Aalmuglii lahâasâttem lasseen Sämitige tooimâ stivree Sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig, mast asâttuvvoo eereeb iärrás viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist Sämitiggeest.

Valjâpaje aalgâst Sämitige čuákkim tuhhit valjâpaje toimâvuávám. Toimâvuáváámist asâttuvvojeh mittomereh valjâpaje tooimân. Tärhibeh ihásiih mittomereh asâttuvvojeh jieškote-uv ive budjetist. Mittomeerij olášume čuávvoo toimâmuštâlusâst, mii ráhtoo jyehi ive. Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejuvvoo pargoviehâpoolitlij äššikirjijguin, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.

Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Saijoosist. Sämitiggeest lii lasseen uálgitoimâsaje Iänuduvâst.

Sämitige lasseen nuorttâlijn lii jieijâs, sierâ miärádâstoohâmorgaan, nuorttâlij sijdâčuákkim. Nuorttâlij sijdâčuákkimist lii asâttum nuorttâlâšlaavâst (253/1995). Nuorttâlâšlaavâ mittomeerrin lii ovdediđ nuorttâlâšaalmug já -kuávlu eellimtile já áigápuátumáhđulâšvuođâid sehe paijeentoollâđ já ovdediđ nuorttâlâškulttuur. Nuorttâlâškuávlu lii Aanaar kieldâ nuorttiiuásist. Nuorttâlâšlaahâ lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân.

Sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji staatâ kuávlust. Taažâst, Suomâst já Ruotâst sämmilijn lii jieijâs ovdâstemorgaan, Sämitigge.

Taažâ Sämitigge vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin.

Ruotâ Sämitigge vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst. Ruotâ Sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh. Ruotâ Sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist. Ruotâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd aalmugin.