Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs nanodeh ain oovtâstpargo - tiäddutmeh ihán 2026 väljejum

Oovtâstpargoráđádâlmeh láá uási THL já Sämitige ive 2023 vuáláčallum oovtâstpargosopâmušâst já ton olášutmist. Oovtâstpargo ulmen lii ovdediđ Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem, eereeb iärrás pyevtitmáin tiäđu Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ, pyereestvaijeem já argâpeeivi torvo tiileest.

”Mun lam tuđâvâš, ete THL:st láá majemui iivij čonâdâttâm ovdiist nanosubbooht ovdediđ sämmilij tiervâsvuotân já pyereestvajemân lohtâseijee koččâmušâid. Mun anam oovtâstpargo ovdánem positiivlâžžân, já mij halijdep juátkiđ taan sullâsii noonâ já ovdedeijee kyeimivuođâ”, iätá Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso.

“Mij halijdep viggâđ jieččân uásild ovdediđ Suomâ sämmilij pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ já torvolâšvuođâ, tubdâmáin já tuubdâstmáin sämmilij sierânâssajattuv algâaalmugin. Mij lep huksim oovtâst luáttámuš, lááččám oovtâstpargoráhtusijd já ovdedâm sämiaašij oinum. Mii ulmen lii nanodiđ THL mättim pyevtittiđ puátteevuođâst tutkâmuš já tiäđu, mii váldá vuotân Suomâ sämmilijd já kunnijât algâaalmugij vuoigâdvuođâid.”, iätá THL uáivihovdâ Mika Salminen.

Čuákkimist ellii čoođâ ive 2025 luhostuumijd já hástusijd já savâstâllii äigikyevdilijn koččâmušâin, tego Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargoost, Sämitiggelaavâ uđâsmitmist já algâaalmugtutkâm ravvui oovdedmist.

Taan ive oovtâstpargo merhâšitten äššin väljejuvvojii čuávuvááh teemah:

• THL já Sämitigge nanodeh oovtâstpargo ráhtusijd vuáđđudmáin Sämiaašij kyeimirääđi. Tot lii oovtâstpargoviärmádâh, mon kuávdáást lii sämmilij já tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ratkuuttâh. Kyeimirääđi tuáimá šalden já savâstâllâm huksejeijen sierâ tuáimei kooskâ. Mieldi nomâttuvvojeh virgeomâhâšpeleh, tutkâmlájádâsah já seervih.
• THL oovded jieijâs sämikielâlijd materialijd, vâi materialeh liččii juvsâttetteeh já kulttuur miäldásiih, sehe toi pyevtittem pyerebeht koordinistum.
• THL lasseet sämikielâ já -kulttuur mättim jieijâs pargovievâ juávhust já naanood jieijâs mättim algâaalmug vuoigâdvuođâi sierânâskoččâmušâin.
• Tutkâm- já ovdedemtooimâst váldojeh konkreetliih läävhih toho kulij, ete sämmilij tutkâmeettisiih prinsiipeh lahtojeh uássin THL tooimâ.

Čuákkimân uásálistii Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso, sosiaal- já tiervâsvuotâlävdikode saavâjođetteijee Leena Niittyvuopio-Jämsä, vs. sosiaal- já tiervâsvuotâčällee Anni Koivisto já sosiaal- já tiervâsvuotâčällee Riitta Lehtola-Kosonen já kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio.

THL:st čuákkimân uásálistii uáivihovdâ Mika Salminen, soti-uásáduv jođetteijee Piia Aarnisalo, palvâlusvuáhádâh-ohtâduv hovdâ Anu Niemi, kulttuurlâš maaŋgânálásâšvuotâ -tiimi tiimihovdâ já tutkâmhovdâ Hannamaria Kuusio, tutkâmprofessor Anu Castaneda, ovdedemhovdâ Saida Mäki-Penttilä já vuávájeijee Niila Rahko já Maria Nousiainen.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Sämitigge
saavâjođetteijee sajasâš
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi

Hannamaria Kuusio
THL
tiimihovdâ, tutkâmhovdâ
puh. 029 524 7657
ovdânommâ.suhânommâ@thl.fi