Kirkko piivdij addâgâs sämmilijn – Sämitigge vuárdá konkreetlijd tooimâid

Sämitige saavâjođetteijee sajasâš Tuomas Aslak Juuso ana addâgâspivdem tehálâžžân lävkkin, mon merhâšume mitteduvvoo puáttee tavoiguin.

– Tilálâšvuotâ lâi munjin tuođâi merhâšittee. Koskâttuvâi konnjâleh pottii čolmijd, ko mun kuullim kirho addâgâspivdem sämmilijd. Lâi áinoošlajâsâš tobdo leđe mieldi puudâst, mast feeilah mieđettuvvojii já sämisiärvus vuáttámušah tubdâstuvvojii tuottân. Mij sämmiliih ep lah hárjánâm tágárân, tot lii härvinâš syemmilii ohtsâškoddeest, iätá Juuso.

Veikâ tilálâšvuođâst lii kuullâm äigi, Juuso tiäddut, ete koččâmuš ij lah tuš ovtâskâs tábáhtusâst, peic tuáivu mield meritiätulii prosesist.

– Mij halijdep pajediđ fáádá vala savâstâlmân já muštottiđ, ete addâgâspivdem lâi tuš algâ. Tääl lii tehálâš pisániđ keččâđ, mii ton maŋa lii tábáhtum já mii lii vala oovdâst. Ulmen lii juátkiđ savâstâllâm kunnijâttee já ovdedeijee vuovvijn, juátká Juuso.

Suomâ evaŋgellâš-luterlâš kirkko ornij Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -haavâ lopâttemimmeelpalvâlus Tuurku tuámukirhoost vyesimáánu 8. peeivi 2025. Lopâttemimmeelpalvâlusâst arkkâpispe Tapio Luoma oovdânpuovtij oles Suomâ evaŋgellâš-luterlii kirho já ton puoh pispij peeleest addâgâspivdem sämiaalmugân. Kirkko tubdâstijd, ete uásálistmáin staatâ já ohtsâškode toimáid sij lep jieijâs uásild tuárjum sämmilij suddâluttem väldiaalmugân ja sii kielâ já kulttuur läpittem. Kirkko mieđettij, ete lii toimâm tavoiguin, moi tááhust sämmiliih láá čiehâm já joba hepânâššâm jieijâs kulttuur já identiteet.

Pyereeb oovtâstpargo kulij puátteevuođâst

Sämitige jesâneh Tauno Ljetoff já Ulla-Maarit Magga tooimáin haavâ stivrimjuávhust, mon pispijčuákkim nomâttij. Kuohtuid lâi stuorrâ kunnee uásálistiđ stivrimjuávhu paargon já antologia rähtimân.

– Lii tehálâš tubdâstiđ addâgâspivdem já oles proosees merhâšume. Addâgâspivdem putteest peevdi moonnâmääigi uásild já addel máhđulâšvuođâid pyereeb oovtâstpaargon puátteevuođâst. Tääl kalga keččâđ ovdâskulij. Servikuddijd páácá ovdâsvástádâs tast, ete addâgâspivdem já avžuuttâsah iä pääsi tuš säännin, peic finnejeh konkreetlii häämi. Annojeh tavoh, moh pyehtih siskáldâs já jotkuuvâšvuođâ. Mist láá pyereh máhđulâšvuođah, mutâ lii meid tehálâš tubdâstiđ sämisiärváduv tile já smiettâđ, maht tast ovdâskulij, iätá Ljetoff.

Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -haahâ lii uási sämmilij já kirho koskâsii tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist. Ulmen lii lamaš meddâlistiđ máhđulijd kelduid sämmilij já kirho kooskâst, ovdediđ sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid sehe ovdediđ pargo, mii pargoo sämmilij jiegâlii eellim ooleest Suomâ evaŋgellâš-luterlii kirhoost. Haavâ konkreetliih puátuseh láá antologia, loppâraapoort sehe loppâraportist leijee avžuuttâsah.

– Mij ep vyerdi juhlálii vuástáväldim teikâ ruopsis lätteeráánu, peic konkreetlijd tooimâid, moh čäittih puigâ haalu väldiđ mii huámmášumán. Uccâ servikuudijn annoo eromâš toorjâ sämikielâlii tulkkuumân kirholijn tilálâšvuođâin já nuorâi ehidijn. Tain tilálâšvuođâin ličij tehálâš, ete mieldi liččii sämikielâ mättee pargeeh, Ulla-Maarit Magga iätá.

Magga mield kuhes áigáduv ulmen kalga leđe sirdâšum tulkkuumist sämikielâlii tooimân, ko kielâ mättee pargei meeri šadda.

– Ekonomâlâš toorjâ lii tehálâš, vâi sämmiliih pasteh uásálistiđ servikodde-elimân jieijâs kielân já kulttuuris mield, Magga tiäddut.

Haavâ avžuuttâsâin uási láá almosluánduliih ulmeh ja uási láá konkreetliih ulmeh sierâ tuáimeid. Almosuulmij mield Suomâ evaŋgellâš-luterlâš kirkko viggá nanodiđ sämmilij sajattuv kirhoost já ton ráhtusijn. Ulmen lii ovdediđ sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid, lasettiđ sämmilij uásálâšvuođâ já vaikuttemmáhđulâšvuođâid sehe tuárjuđ sämikielâi já -kulttuur oppâm já iäláskittempargo. Kirkko oovded meid raajijd rastaldittee oovtâstpargo sämmilij kooskâ já eres algâaalmugijguin. Lasseen viggeh lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn já ovdediđ täsiárvusii vuáruvaikuttâs.

Máhđulâšvuotâ konkreetlijd nubástussáid servikuudijn

Konkreetlij uulmij mield sämmilij päikkikuávlust sämmilâšpargo kalga siskálmittiđ servikuudij strategian já tot kalga oinuđ konkreetlii tooimâst, tego párnái- já nuorâipargoost, diakoniast já immeelpalvâluselimist. Pargein váttoo tuárvi pyeri sämikielâ mättim ja kulttuur tubdâm. Servikodeh kalgeh visásmittiđ, ete sämikielâlii ja kulttuurmiäldásii tooimân láá tárbuliih sajeh, ja kulttuur puáhtá väldiđ huámmášumán meid ovdâmerkkân kirkkotekstiilijn.

Sämitige nomâttem kirholâščuákkimovdâsteijee sehe Sämitige jeessân Aslak Pekkala tiäddut, ete kirho já sämmilij koskâvuođâ oovdedmist kulttuur tubdâm lii merhâšittee roolist.

– Loppâraapoort já antologia sannii pyereest tom, mast lep vuálgám já moh mudoh määđhist láá lamaš. Eromâšávt kulttuur tubdâm merhâšume tiäduttuvvoo, tot iššeed iberdiđ jurduid, toimâmmaalijd já kirho já sämmilij koskâvuođâ historjálii tuáváá.

Pekkala tiäddut, ete avžuuttâsâi tuálvum keevâtlii anon váátá noonâ oovtâstpargo kirho, Sämitige já staatâ kooskâ.

– Ovdâmerkkân pargei kielâuápui olášum váátá tuárvi ruttâdem. Konkreetlii torjuuttáá pyereh-uv avžuuttâsah pääcih älkkeht pááppár oolâ, iätá Pekkala.

Haavâ stivrimjuávkku lii toohâm avžuuttâsâid sierâ tuáimeid já ovdâmerkkân avžuuttâm, ete kirkkostivrâ väärrid tuárvi stuorrâ meriruuđâ kirho pargei sämikielâi kielâuápui várás. Avžuuttâs vuáđuld Oulu pispekode tuámukapittâl lii povdiimin čuákán pargojuávhu, mon pargon lii kielâškovlim tuárjum vuávám.

Lasseen stivrimjuávkku avžuuttij, ete jyehi tuámukapittâl noomât sämmilâšpargo ohtâvuotâulmuu.  Avžuuttâs mield ohtâvuotâulmuuh láá jo nomâttum Espoo, Lapua já Tampere pispekuddijd. Kirhoost finnejum tiäđu mield meid eres pispekodeh láá vuávám, ete nomâtteh ohtâvuotâulmuid čoovčâ ääigi. Ohtâvuotâulmuu pargon lii toimâđ liŋkkân rijjâtátulij já sämmilâšpargo pargei kooskâ. Lasseen sun kuáddá ovdâsvástádâs pispekuudij kuávlui tieđeetmist já koordinistmist aašijn, moh kyeskih sämmilijd já sämmilâšpargo.

Sämitigge čuávu avžuuttâsâi olášume

Arkkâpispe Luoma puovtij savâstis oovdân, ete kirkko haalijd čonâdâttâđ epivuoigâlâšvuođâi vuoigiimân já nanodiđ sämmilij oovtviärdásii sajattuv já uásálâšvuođâ kirhoost. Luomâ mield sämmilii kulttuur já vuoiŋâlâšvuođâ oinum já kullum kirhoost lii skeŋkkâ, mii riggod mii oles kirho.

Sämitige I värisaavâjođetteijee Leo Aikio ana addâgâspivdem historjálâžžân já merhâšitten tahhoon, mutâ tiäddut, ete ton tuođâlâš árvu mitteduvvoo eskân puáttee iivij.

– Addâgâspivdem lii tehálâš lävkki, mutâ ton vaiguttâs sorjo tast, maht kirkko váldá avžuuttâsâid keevâtlii anon. Sämmiliih kirhoost –haavâ loppâraapoort já antologia fäälih noonâ vuáđu jotkâpargo várás. Sämitigge čuávu, maht avžuuttâsah váldojeh keevâtlii anon já maht kirkko váldá sämmilijd vuotân puátteevuođâst.

Aikio tiäddut, ete servikuudij čonâdâttâm meritiätulii paargon lii merhâšittee tehálâš.

– Mun vuárdám, ete saanijn šaddeh tavoh, já ete servikodeh pirrâ Suomâ tuárjuškyetih aktiivlávt sämikulttuur já -kielâ. Tuš konkreetlij tavoi peht addâgâspivdem merhâšume puáhtá šoddâđ pisováá nubástus uássin, iätá Aikio.

Sämmiliih kirhoost -haavâ lopâttemtilálâšvuođah lijjii Hettaast 23.3.2025 já Anarist 24.3.2025. Sämmilij päikkikuávlu servikodeh uárnejii sáátu lopâttemimmeelpalvâlusân Tuurkun. Sämitige saavâjođetteijee sajasii lasseen lopâttemimmeelpalvâlusân uásálistii I värisaavâjođetteijee Leo Aikio já saavâjođetteijee išedeijee Niina Siivikko, haavâ stivrimjuávhust toimâm Sämitige jesâneh Tauno Ljetoff já Ulla-Maarit Magga sehe Sämitige nomâttem kirholâščuákkimovdâsteijee já Sämitige jeessân Aslak Pekkala.

• Vuárkká: Sämmiliih kirhoost, lopâttemimmeelpalvâlus Tuurku tuámukirhoost ─ Virtuaalkirkko
• Loppâraapoort: Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa (29.1.2025)
• Luodah – pálgáh – ratkuuttuvah -antologia: Tiet – polut – risteykset (almostittum 23.3.2025)

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee sajasâš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
I värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi