Ovdâskodde tuhhiittij sämitiggelahâoovdânpyehtim – Sämitige kulmâlov ive pargo addel puátusijd

Kuhes vyerdim lii nuuhâm já ovdâskodde tuhhiittij sämitiggelahâoovdânpyehtim čielgâ lovoiguin. 

– Taat lii historjálâš peivi sämmilijd. Kuhes pijne lii lappâd já sämisiärvus meritiätulâš pargo palhâšuvvoo, iätá Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi. 

Sämmilij virgálâš ovdâsteijee Sämitigge lii vaattâm sämitiggelaavâ tärhistem kulmâlov ihheed ain ton rääjist, ko laahâ asâttui ive 1995. Sämitigge ij lah kuássin tuhhiittâm jienâvuoigâdvuotâceehi lappalâšvuáđustâs. Tääl lappalâšvuáđustâs, mii čuujoot iäláttâssáid, ij etnisiteetân, puáhtá meddâlistiđ laavâst. 

– Tääl puáhtá tivvoođ Suomâst orroom tile, mii luávkká aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid já mon OA lii pahudâm iivij 2019 já 2022. Olmoošvuoigâdvuotâluávkkáámeh láá šoddâm tast, ete sämitiggelaavâ kritereh, moh miäruštâleh jienâvuoigâdvuođâ, láá alemuu haldâttâhrievtist tulkkojum tagarijn vuovvijn, mon Sämitigge ij lah kuássin tuhhiittâm. Tienuuvt valjâluvâttâlmân láá peessâm ulmuuh, kiäid Sämitige orgaaneh iä lah tubdâm sämisiärváduv jesânin, Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi iätá. 

– Mun halijdâm kijtteđ uáiviminister Petteri Orpo já suu haldâttâs tast, ete sij láá čonâdâttâm nanodiđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já finnejii sämitiggelahâuđâsmittem valmâšin. Kijttoseh kuleh meid oppositiopiäláduvváid, moh adelii noonâ torjuu sämitiggelahâoovdânpyehtimân, Näkkäläjärvi iätá. 

Koččâmuš lii tast, lii-uv sämmilijn Suomâst jieijâs, rijjâ jienâ

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii valmâštâllum paijeel love ihheed neelji haldâttâspaje ääigi. Vuossâmuš pargojuávkku asâttui jo ive 2012. Pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem várás luhostui kuittâg eskân uáiviminister Orpo (kok) haldâttâs tooimâst.  

– Mun lam ilolâš tast ovdedeijee oovtâstpargoost já šiev savâstâllâmkulttuurist, mii mist Sämitiggeest lii lamaš uáiviminister Orpo haldâttâssáin. Mun halijdâm kijtteđ oles ovdâskode já eromâšávt vuáđulahâváljukode taan prosesist já ton ääigi čaittum čonâdâtmist, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Uđâsmittem mield Suomâ tuubdâst meid siskáldâs lahâaasâtmist sämiaalmug jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Vuoigâdvuođâ olášume nanoduvvoo eereeb iärrás pyereedmáin sämmilij já virgeomâhái koskâsijd oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmmonâttâlmijd aalmugijkoskâsávt vuáhádum rijjâ, muuneeld adelum já tiätun vuáđuduvvee mietâmâš prinsiip (free, prior and informed consent ađai FPIC) mield. 

Kritereh jienâvuoigâdvuotân já valjâtohálâšvuotân Sämitige vaaljâin tivoduvvojeh sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ kunnijâttee vuovvijn, já aalmugijkoskâsávt pahudum olmoošvuoigâdvuotâluávkkáámeh tivoduvvojeh viijmâg. Puátteevuođâst máhđulijd sierâuáivilijd čuávdá uđđâ sorjomettum já äššitobdee nubástusuuccâmlävdikodde já alemus haldâttâhriehti piso laavâst tuš väidimlove peht. 

– Taan lahâaasâtmist lii loppâloopâst koččâmuš tast, ete uážžu-uv Suomâst sämmilijn leđe jieijâs, rijjâ jienâ. Lii tehálâš, ete sämitiggelaavâ uđâsmittem mield nanoduvvojeh ráđádâllâm já oovtâstpargo ráhtuseh, tastko mist láá lamaš tileh, main oovtâstpargoost láá piettâlum. Návt mij peessâp porgâđ oovtâstpargo syemmilii siärváduvváin ton oovdân, ete sämikielâin já -kulttuurist lii puátteevuotâ Suomâst, Juuso juátká. 

Uđâsmittum laahâ puáhtá konkreetlijd pyereedmijd

Uđâsmittum laahâ pyereed sämmilij kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâmmáhđulâšvuođâid. 

– Laavâ oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uđâsmittem lii puátteevuođâ tááhust merhâšittee, tastko tot puáhtá ennustetteevuođâ já taha ráđádâllâmprosesijd virgeomâháiguin njyebžilubbon, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Leo Aikio.  

– Eromâš ilolâš mun lam tast, ete uđâsmittum laahâ puáhtá konkreetlijd pyereedmijd, tego jottee jienâstemauto já valjâpeeivi jienâstem maaŋgâ päikkikoddeest sämikuávlu jyehi kieldâst. Taah uđâsmitmeh älkkeediteh jienâstem sämikuávlust, kost láá kuhes määđhih, já nanodeh demokratia, Juuso juátká. 

Lahâuđâsmittem lii sämisiärvus ohtsâš pargo

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii sämisiärvus ohtsâš puáđus. Sämitige saavâjođetteijeejuávkku kijttá puohâid, kiäh láá kulmâlov ive ääigi porgâm čuuvtij sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân.  

– Stuorrâ kijttoseh kuleh ovdebáid Sämitiggijd sehe Sämitige ovdebáid saavâjođetteijeid Pekka Aikion, Klemetti Näkkäläjärvin já Tiina Sanila-Aikion, kiäh láá porgâm stuorrâ pargo sii jieijâs poojij ääigi. Mij kijttep váimulávt sämmilii siärvus, sämmilijd rijjâtátulijd, -aktivistijd já jyehi sämmilii, kote lii adelâm jieijâs ääigi já naavcâid sämitiggelahâuđâsmittem oovdân, Näkkäläjärvi, Aikio já Juuso eteh.  

– Mij anneep stuorrâ áárvust meid syemmilii ohtsâškode oovtâstpargokuoimijd já peelijd, kiäh láá tuárjum sämmilijd taan proosees ääigi, eteh Näkkäläjärvi, Aikio já Juuso. 

Äigi páácá kielâ- já kulttuurpaargon

Sämitigge kiäččá tääl puátteevuotân, ko äigi páácá sämitiggelahâuđâsmittempargoost. 

– Mist láá ennuv pargoh mii oovdâst. Puoh kulmâ Suomâst ellee sämikielâ tarbâšeh nanodem já iäláskittem. Sämmilâs kulttuur áánsáš lase torjuu. Sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah tarbâšeh šoŋŋâdâhnubástus várás vuáhádumeohjelm. Sämmilij sajattuv EU miärádâstohâmist kalga nanosmittiđ. Sämitigge haalijd meid leđe aktiivlâš sämikuávlu eellimvyeimi oovdedmist já tast, ete tavekuávlu piso assum kuávlun, Näkkäläjärvi, Aikio já Juuso eteh. 

Lasetiäđuh:

Pirita Näkkäläjärvi (tuš tu 19.6.)
Saavâjođetteijee
040 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi 

Leo Aikio
I värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Tuomas Aslak Juuso
II värisaavâjođetteijee, saavâjođetteijee sajasâš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi