Sämitigge tuhhiittij vuáđulahâváljukode njuolgâdusnubástusiävtuttâsâid sämitiggelaahân

Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi koskâldutij vaanhimijriijâs vâi puovtij jođettiđ stiivrâ čuákkim.

– Koččâmušâst lii nuuvt merhâšittee já historjálâš äšši, ete lii tehálâš, ete oles stivrâ uásálistij meid merideijee čuákkimân, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi iätá.

Sämitige stivrâ meridij oovtâmielâlávt, ete tot tuhhit kyehti njuolgâdusnubástusiävtuttâs, maid vuáđulahâváljukodde toovâi lahâteekstân, ige uáini estuu toos, ete sämitiggelahâiävtuttâs ovdán ovdâskode kieđâvušmân.

Vuáđulahâváljukode iävtuttem njuolgâdusnubástusah lahâteekstân kyeskih nubástusuuccâmlävdikode čuávdimčuákánpiejâmân sehe väidimvuáđustâssáid alemuu haldâttâhriähtán. Mudoi vuáđulahâváljukodde iävtut, ete sämitiggelaahâ tuhhiittuvvoo tagarin, ko haldâttâs iävtuttâs lii.

– Lii positiivlâš, ete vuáđulahâváljukodde ij iävtut nubástusâid haldâttâs iävtuttâs kuávdášláid njuolgâdussáid. Taah láá eromâšávt vuoigâdvuotâ šoddâd merkkejuđ valjâluvâttâlmân (3 cekki) já oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ (9 cekkiolesvuotâ). Taah kyehti njuolgâdusiävtuttâs láá velttidmettumeh vâi sämitiggelaahân kyeskee olmoošvuoigâdvuotâluávkkáámijd puáhtá vuoigiđ já sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ nanodiđ, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi iätá.

Laavâ olášume merhâšičij ennuv

Laavâ olášume ličij tuođâi stuorrâ lävkki ovdâskulij, tastko Sämitiggeest já sämisiärvusist luovâniččii naavcah eereeb iärrás kielâ- já kulttuurpaargon sehe sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi vuáháduumân šoŋŋâdâhnubástusân.

– Sämiaalmug lii vuárdám kuhháá sämitiggelaavâ uđâsmittem já Suomâ aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâkenigâsvuođâi olášume sämitiggelaavâ uásild. Tääl lii äigi tuálvuđ uđâsmittem moolân, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi iätá.

– Mun halijdâm kijtteđ uáiviminister Petteri Orpo já suu haldâttâs tast, ete tot lii čonâdâttâm sämitiggelaavâ uđâsmitmân olmoošvuoigâdvuođâid kunnijâttee vuovvijn já lii tuálvum uđâsmittem kilelávt já meritiätulávt moolâ kulij. Tääl mij lep jo alda, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi juátká.

Ovdâskodde jienâst lahâhammiittâsâst máhđulávt ovdil jonsahpeeivi

Tast maŋa ko Sämitigge lii tuhhiittâm iävtuttâs sämitiggeest adelum laavâ nubásmitmist, iävtuttâs mana ovdâskode kieđâvušmân. Lahâiävtuttâs vuossâmuš ovdâskoddekieđâvuššâm lii tievâsčuákkimist, mii álgá majebaargâ 10.6. tme 14. Ovdâskodde jienâst lahâhammiittâsâst máhđulávt ovdil jonsahpeeivi. Uđđâ laavâ vuáimánpuáttimpeivi selvân maŋeláá.

– Tääl Sämitige já sämisiärvus peeleest mij lep porgâm puoh maid pastep sämitiggelahâiävtuttâs oovdân. Tääl lii historjálâš puddâ já mun tuáivum, ete ovdâskodde kieđâvuš laavâ jo ovdil keesi čuákkimpuudâ, iätá I värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

– Mun halijdâm vala kijtteđ vuáđulahâváljukode já saavâjođetteijee Heikki Vestman eromâš vuáđulii pargoost já tast, ete Sämitigge lii finnim sajattuv, mii toos kulá, já lii puáhtám uásálistiđ vuáđulahâváljukode kulâmáid. Tääl ovdâskoddeest láá puoh hináh laavâ tuhhitmân, iätá II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, kote lii saavâjođetteijee Näkkäläjärvi vaanhimijriijâ ääigi jođettâm Sämitige pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân.

Sämitige čuákkim tuhhiittij skammâmáánust 2022 iävtuttâs sämitiggelaavâst jienâiguin 15–3, 1 kuárus. Lasseen Sämitige čuákkim mieđettij stiivrân vääldi ovdediđ lahâiävtuttâs já táárbu mield ráđádâllâđ nubástusiävtuttâsâin, jis ääši ij pyevti ton huápulâšvuođâ keežild pyehtiđ Sämitige uđđâ čuákkimân. Sämitigge já riehtiministeriö ráđádâllii sämitiggelaahân kyeskee iävtuttâshammiittâsâst sämitiggelaavâ 9 § mield juovlâmáánust 2023 já finnejii ráđádâllâmpuáttus pyeri oovtâstpargoin.

Lasetiäđuh lahâuđâsmitmist:

• Tuávááš Aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâi kocceemorgaaneh (OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštem vuástásâš komitea) adelii iivij 2019 já 2022 Suomân sujâlâžžân celkkee miärádâsâid Sämitige valjâluvâttâllâm háárán. Uđâsmittem ulmen lii olášuttiđ taid kocceemorgaanij čuávdusijd já meddâlistiđ olmoošvuoigâdvuotâluávkkáámijd, sehe peividiđ puárásmum laavâ ei. jienâstemvuovij uásild.
• Ulme: Ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid.
• Valmâštâllâm: Uđâsmittem vuáđuduvá kansliahovdâ Pekka Timosii toimâkode iävtuttâssáid sehe ovdebij toimâkuudij paargon. Iävtuttâs valmâštâllui oovtâstpargoost Sämitiggijn.
• Kuávdášliih nubástusah:
  • Valjâluvâttâlmân merkkim iävtuh uđâsmittojeh. Puátteevuođâst valjâluvâttâllâm uásild lii koččâmuš tuš vuoigâdvuođâst jienâstiđ já asâttuđ iävtukkâssân Sämitige vaaljâin ige tast, ete kiäm puáhtá anneeđ sämmilâžžân Valjâluvâttâlmân merkkim kritereh västidiččii meid Ruotâst já Taažâst kiävtust orroo kielân vuáđuduvvee vuolgâsoojijd.
  • Jiečânâs já sorjomettum nubástusuuccâmlävdikodde toimâččij vuossâmužžân nubástusuuccâmtäässin valjâluvâttâlmân kyeskee aašijn Sämitige stiivrâ saajeest.
  • Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuotâ tahhoo čielgâsubbon Oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ ij valagin adde veto-vuoigâdvuođâ Sämitiigán, peic koččâmuš lii monâttâllâmnjuolgâdusâst.
  • Vaaljâi äigitaavluh já valjâvyevih pyereduvvojeh il. tohâmáin sämitiggevaaljâin jienâstmist älkkeb.

Vuáđulahâváljukode tiäđáttâs 4.6.2025
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-mietinto-saamelaiskarajalaista-on-valmistunut.aspx

Ääši kieđâvuššâmtiäđuh ovdâskoddeest:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_100+2023.aspx

Lasetiäđuh:

Pirita Näkkäläjärvi (tuše vástuppeeivi 6.6.2025)
Saavâjođetteijee
044 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi

Leo Aikio
I värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
II värisaavâjođetteijee, saavâjođetteijee sajasâš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi