Sämitigge
Sämitigge lii sämmilij ovdâstuslâš jiešhaldâšemorgaan Suomâst. Sämitigge meerrid sämmilij jieijâs kielân, kulttuurân já sajattâhân algâaalmugin kyeskee aašijn já hoittáá toid lohtâseijee pargoid.
Sämmiliih láá algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, iäláttâsah, eellimvyehi já identiteet. Suomâ vuáđulaahâ torvee sämmilijd sii jieijâs päikkikuávlust jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem ton mield, ko lavváin asâttuvvoo (vuáđulaahâ 121.4 §). Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijd torvejuvvoo vuoigâdvuotâ algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Vuáđulaavâ njuolgâdusah hämmejeh sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem vuáđu aalmuglii rievtist.
Sämitigge olášut sämmilij jiešhaldâšem
Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan. Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld. Sämitige oovdâstjotten iivij 1973–1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin.
Uđâsmittum sämitiggelaahâ poođij vuáimán 1.8.2025. Uđâsmittem ulmen lii suojâliđ já ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid.
Sämitiggelaavâ uđâsmittem ooleest uđâsmittii Sämitige almos toimâvääldi. Sämitige pargon lii meridiđ sämmilij jieijâs kielân, kulttuurân já sajattâhân algâaalmugin kyeskee aašijn já hoittáđ toid lohtâseijee pargoid. Eres aašijn Sämitigge oovded sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume. Sämitigge tuáimá meid sämikielâ já -kulttuur paijeentoollâm já ovdedem turvim oovdân sämimáttááttâs já -škovlim äššitobden já oovded toi ovdedem olesvuottân.
Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämmilij päikkikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâst. Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču.
Sämmilij päikkikuávlu.
Ruttâdem já torjui mieđettem
Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiečânâs staatâ virgeomâháin. Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin. Sämitiggelaavâ 2 § mield staatâ budjetist kalga väridiđ tuárvi meriruuđâ Sämitige laavâst uáivildum pargoid. Staatâ budjetiävtuttâsâst 2026 (22.9.2025) riehtiministeriö válduluokkaast momentist 25.01.50 láá iävtuttâm 4 895 000 eurod sämmilij kulttuurjiešhaldâšem paijeentolâmist šaddee koloid.
Sämitiggelaavâ 8 § 2 moomeent mield Sämitigge meerrid Sämitige peht mieđettum torjuin. Taam pargo hoittáádijn Sämitigge tuáimá staatâtoorjâvirgeomâhâžžân. Sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämikielâlii arâšoddâdem já sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân, sämikielâlii kulttuur oovdedmân já sämiseervij tooimân sehe sämikielâlii oppâmateriaalpyevtittâsân. Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem ei. staatâ já Euroop Union ruuđâin.
Sämitigge oovdânpuáhtá sämmilij virgálâš uáinu
Sämitige pargon lii ovdâstiđ sämmilijd aalmuglijn já aalmugijkoskâsijn pargoin. Sämitigge olášut aalmugijkoskâsii tooimâs oovtâstpargoost eres sämmilâštuáimeiguin, mieldi luhâmáin Taažâ já Ruotâ Sämitigeh, Säämi parlamentaarlii rääđi peht sehe oovtâstpargoost Sämiraađijn.
Sämitigge kiävttá jiečânâs meridemvääldi. Sämitigge addel ihásávt suulân 200 sierâlágán aalgâd, iävtuttâsâd já ciälkkámuššâd sierâ virgeomâháid. Lasseen Sämitigge noomât ovdâsteijeid maŋgáid sierâ pargojuávhoid.
Ohtâ Sämitige válduášálâš toimâhäämi lii ráđádâllâm virgeomâháiguin. Sämitiggelaavâ 9 § oovtâsttoimâm– já ráđádâllâmkenigâsvuotâ lii uđâsmittum tienuuvt, ete tot tiäddut ovdiist eenâb virgeomâhái já Sämitige oovtâstpargo já lii aalmugijkoskâsii algâaalmugrievtist ovdedum rijjâ já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (FPIC) prinsiip miäldásâš. Virgeomâhááh kalgeh kiävtust orroo vuovijguin 1) ovdediđ sämikielâi paijeentoollâm já ovdedem sehe sämmilij vuoigâdvuođâ já iävtuid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur mieldi luhâmáin sii ärbivuáválijd iäláttâsâid; já 2) kepidiđ virgeomâhái tooimâin šaddee negatiivlijd vaiguttâsâid sämikieláid sehe sämmilij vuoigâdvuotân ja hinnáid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur mieldi luhâmáin ärbivuáválijd iäláttâsâid.
Aalmuglii lahâasâttem lasseen Sämitige tooimâ stivree Sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig, mast asâttuvvoo eereeb iärrás viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist Sämitiggeest.
Valjâpaje aalgâst Sämitige čuákkim tuhhit valjâpaje toimâohjelm. Toimâohjelmist asâttuvvojeh mittomereh valjâpaje tooimân. Tärhibeh ihásiih mittomereh asâttuvvojeh jieškote-uv ive toimâvuávám–budjetist. Mittomeerij olášume čuávvoo toimâmuštâlusâst, mii ráhtoo jyehi ive. Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejuvvoo pargoviehâpoolitlij äššikirjijguin, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.
Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Saijoosist. Sämitiggeest lii lasseen uálgitoimâsaje Iänuduvâst.
Sämmilij eres ovdâstusliih orgaaneh
Sämitige lasseen nuorttâlijn lii jieijâs, sierâ miärádâstoohâmorgaan, nuorttâlij sijdâčuákkim. Nuorttâlij sijdâčuákkimist lii asâttum nuorttâlâšlaavâst (253/1995). Nuorttâlâšlaavâ mittomeerrin lii ovdediđ nuorttâlâšaalmug já -kuávlu eellimtile já áigápuátumáhđulâšvuođâid sehe paijeentoollâđ já ovdediđ nuorttâlâškulttuur. Nuorttâlâškuávlu lii Aanaar kieldâ nuorttiiuásist. Nuorttâlâšlaahâ lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân.
Sämmiliih láá ohtâ aalmug neelji staatâ kuávlust. Taažâst, Suomâst já Ruotâst sämmilijn lii jieijâs ovdâstemorgaan, Sämitigge.
Taažâ Sämitigge vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989. Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin.
Ruotâ Sämitigge vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst. Ruotâ Sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh. Ruotâ Sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist. Ruotâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd aalmugin.
