Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim ruttâdmist

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdem mieđeetmist sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei škovliimân. Ohtsis aldasávt kyevti miljovn euro ruttâdem mieđettui Oulu ollâopâttâhân já Laapi áámmátollâškoovlân. Škovlim ulmen lii lasettiđ sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei mere já lasettiđ pargei mättim sämikulttuurist.

Sämikielâ- já sämikulttuurškovlim sosiaal- já tiervâsvuotâsuárgán (2023‒2026) -haahâ, mii olášuttoo Oulu já Laapi ollâopâttuvâi ohtsâšpargon, ruttâduvvoo 1 000 000 euroin. Laapi áámmátollâškoovlâ Kulttuursensitiivlii škovlim ohtsâšovdedem sämmilij sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid –haahâ ruttâduvvoo 918 634,93 euroin. Haahâ olášuttoo Laapi, Oulu já Diakonia áámmátollâškoovlâi ohtsâšpargon.

Sämikielâlijd já sämikulttuur miäldásijd palvâlusâid lii máhđulâš orniđ tuš, jis toi várás láá finniimist škuávlejum syergi ulmuuh. Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtitteijein láá stuorrâ vaigâdvuođah pargei rekrytistmist. Ministeriö mieđettem ruttâdem puovtiš tilán pyeredem.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood mieđettum ruttâdmist. – Taan ruttâdem tuáváást lii moonnâm ive raportis luovâttâm sämimáttááttâs ovdedempargojuávhu vuáđulâš pargo, mii tääl pyevtit puátusijd. Mij lep Sämitiggeest porgâm korrâsávt, vâi sämmiliih finniiččii palvâlusâid jieijâs kielân já tienuuvt, ete mii kulttuur váldoo huámmášumán, Juuso iätá.

Mieđettum ruttâdmist lii stuorrâ merhâšume, tastko sämmilij vuoigâdvuođah sämikielâláid palvâlussáid olášuveh tääl hiäjuht. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá kuittâg teháliih sämmilij pyereestvaijeem lasseen meid sämikielâi já -kulttuur siäilum sehe kiävrum tiet. 

– Suomâ lii finnim maaŋgâid avžuuttâsâid olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim pyereedmist. Taat ruttâdem lii ohtâ konkreetlâš lävkki toho kulij, ete ääših ovdáneh, iätá Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga.

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, kote lii toimâm máttááttâs- já kulttuurministeriö pargojuávhu värisaavâjođetteijen, ana mieđettum ruttâdem tehálâžžân. – Oulu já Laapi ollâopâttuvah já áámmátollâškoovlah finnejeh tääl aaibâš eromâš máhđulâšvuođâ sämikielâid já sämikulttuur huámmášumán väldee škovlimčuávdusij oovdedmân ohtsâšpargon. Merhâšittee lii meid tot, ete puoh Suomâst sarnum kulmâ sämikielâ láá tääl ollâopâttuv oppâamnâseh oles vijđoduvâst, iätá Aikio-Puoskari.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö 6.2.2020 asâttem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku selvâttij ei. sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei škovlimtáárbuid já oovdânpuovtij ministeriön ruttâdem ton tárguttâsân. Pargojuávkku luovâttij loppâraportis já sierânâsčielgiittâsâs máttááttâsministerân 15.4.2021. Máttááttâs- já kulttuurministeriö leehâi ollâškovláid ruttâdemuuccâm sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovliimân já škovliimij oovdedmân kesimáánust 2022.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kielâtorvočällee
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
škovlimčällee
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi 

Liiŋkah:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiäđáttâs 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Sämitige tiäđáttâs 15.4.2021 https://samediggi.fi/2021/04/15/samikielalii-arasoddadem-samimattaattas-ja-samikielalii-skovlimpalgai-nanodem-finnee-taal-udda-liavtu/?lang=an

Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu raapoort, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:25

Čielgiittâs sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim tááláá tiileest já ovdedemtáárbuin, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:18, Tuuli Miettunen


Jyevi siijđo ovdâskulij

Eres uđđâseh