Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turvim Čevetjäävrist já sämmilij päikkikuávlu eres robdâkuávluin
Laapi pyereestvaijeemkuávlu tieđettij 3.12.2024 nubástusâin Čevetjäävri tiervâsvuođâpalvâlussáid. Nubástusah puátih vuáimán ive 2025 aalgâst. Tiäđáttâs mield Čevetjäävrist iälá puátteevuođâst tiervâsvuođâtipšoo tuš ohtii mánuppaajeest, ko taan räi tiervâsvuođâtipšoo palvâlusah láá fallum Čevetjäävrist kuohtii ohhoost. Puátteevuođâst Čevetjäävrist iä lah laboratoriočájánâsväldim, juávkkutäärhistmeh iäge silliimeh.
Äšši poođij olâttâssân sehe Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân. Äšši lâi oovdâst Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávluváldustiivrâst 16.12.2024, já tast puáhtá smiettâđ, ete miärádâs poođij olâttâssân meid pyereestvaijeemkuávlu merideijeid. Kuávluváldustiivrâ čuákkimist tiervâsvuođâhovdâ Miia Palo muštâlij, ete meid njunoš virgehaldâšeijeeh iä tiättám ääšist já oro, ete puoh ääših iä lah moonnâm tego liččii koolgâm. Tiervâsvuođâhovdâ muštâlij, ete äšši selvâttuvvoo.
Sämitigge já Laapi pyereestvaijeemkuávlu láá ráđádâllâm vuáháduttemtoimáid lohtâseijee palvâlusviermi nubástusâin čohčâ-roovvâdmáánust já lasseen jyehi-ivvááš ráđádâlmijn skammâmáánust. Kuohtuin Sämitigge lii puáhtám oovdân sämmilij päikkikuávlu ucebij siijdâi soti-palvâlusâi merhâšume oles sämikulttuur eellimvuáimán já lasseen kuávlulii olleemvuođâ merhâšume oovtviärdásâšvuođâ olášumán. Tain ráđádâlmijn Laapi pyereestvaijeemkuávlu ij lah puáhtám oovdân jieijâs áigumušâid käržidiđ palvâlusâid sämmilij päikkikuávlu ucebijn siijdâin, tego Čevetjäävrist.
Čevetjäävri já Njiävđám kuávlust láá ohtsis 250 ässed. Čevetjäävrist Avveel tiervâsvuođâkuávdážân lii mätki paijeel 150 kilomeetterid já Njiävđámist paijeel 180 kilomeetterid. Laboratoriopalvâlusâi lopâttem já tiervâsvuođâsajattuv ávusorroomaaigij käržidem kuhheed kuávlu ässei ášástâllâmmaađhijd merhâšitteht. Taat joođeet toos, ete koozâš tiervâsvuođâhuolâttâsâst ášástâlmân stuáru, mii puáhtá tovâttiđ puácuvuođâi diagnosistem já tipšo ájánem já tienuuvt koloi lasanem. Eromâš merettemes kukken ášástâllâmmätki šadda toid sierânâsjuávhoid, kiäh kalgeh ovdâmerkkân vuáđupuácuvuođâi tiet ášástâllâđ merikoskâsávt čájánâsväldimist tâi eres čuávumist.
Laapi pyereestvaijeemkuávlu tiäđáttâs mield škovlâtiervâsvuođâhuolâttâs ääših tipšojeh puátteevuođâst Čevetjäävri škoovlâst sooppâm mield. Škovlâtiervâsvuođâhuolâttâs ornim páácá tiäđáttâsâst epičielgâsin. Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim mield Čevetjäävri škoovlâ vyeli- já paješkoovlâ uáppeid kalga turviđ máhđulâšvuođâ kevttiđ pargotiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâid škovlâpeeivi ääigi meid äigiväridemttáá, tego lahâasâttem váátá.
Vuáđupalvâlusâi turvim lii tehálâš kuávlu eellimvuáimálâšvuođâ tááhust. Čevetjäävri kuávlu kulá nuorttâlâšlaavâ miäldásii nuorttâlâškuávlun já kuávlu palvâlusráhtus turvim lii nuorttâlâškielâ já nuorttâlij kulttuur eellimvuáimálâšvuođâ tááhust merhâšittee. Kuávlu palvâlusâi orniimist kalga väldiđ vuotân meid, ete kuávlust láá ennuv elilâm ulmuuh, mutâ ij liijká máhđulâšvuotâ palvâlemasâmân. Taan keežild elilâmulmui pääihist piergim kalga torjuđ sehe tuáimee palvâlusâiguin, moh puáhtojeh pááikán, mutâ meid máhđulâšvuođáin ášástâllâđ tiervâsvuođâhuolâttâs toimâsaajeest. Merikoskâsâš tiervâsvuođâtipšoo vuástáväldim jieijâs uásild addel torvolâšvuođâ tobdo já tuárju sierâ suhâpuolvâi pissoom kuávlust.
Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim mield miärádâsâin kolgâččii väldiđ vuotân miärádâsâi merhâšittee vaikuttâsâid sämikulttuurân, mutâ meid olesekonomâliih vaikuttâsâid. Lii epioskottettee, ete palvâlusâi käržidem kuhes maađhij kuávluin puávtáččij tuotâvuođâst šiäštuid. Looppâtmáin palvâlusâid kieldâi robdâkuávluin koloh sirdâšuveh palvâlusâi orniimist mađhijd já máhđulávt keppisub palvâlusâin lussâdub palvâlussáid.
Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim taheh áánnum Laapi pyereestvaijeemkuávlu virgehaldâšeijeid já merideijeid, ete sij keesih meddâl Čevetjäävri tiervâsvuođâpalvâlusâi käržidmân kyeskee miärádâs já čonâdâteh turviđ vuáđupalvâlusâid puátteevuođâst meid sämmilij päikkikuávlu jieškođe-uv siijdâin. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim meid pivdeh kunnijâttiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu uásálâšvuođâohjelm uulmijd tienuuvt, ete sämiaalmug uásálâšvuotâ olášuvá palvâlusâi vuáváámist já olášutmist.
Tuomas Aslak Juuso
II värisaavâjođetteijee
Sämitigge
Veikko Feodoroff
nuorttâlij ovdâolmooš
Nuorttâlij sijdâčuákkim
Áánnum lii toimâttum Laapi pyereestvaijeemkuávlu virgehaldâšeijeid, kuávlustiivrân já sämikielâ lävdikode saavâjođetteijei 17.12.2024.
