Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid sihkkarastin Čeavetjávrris ja sámiid ruovttuguovllu eará boaittobeale giliin
Lappi buresveadjinguovlu dieđihii 3.12.2024 nuppástusaid birra Čeavetjávrri dearvvašvuođabálvalusaide. Nuppástusat bohtet fápmui jagi 2025 álggus. Dieđáhusa mielde Čeavetjávrris fitná boahttevuođas dearvvašvuođadivššár dušše oktii mánotbajis, go dán rádjai dearvvašvuođadivššára bálvalusat leat fállojuvvon Čeavetjávrris guktii vahkus. Boahttevuođas Čeavetjávrris eai dikšojuvvo laboratoriačájánasváldimat, joavkodárkkisteamit eaige sevlemat.
Ášši bođii báifáhkka sihke Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Ášši lei ovdan Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrras 16.12.2024, mas sáhttá oaidnit, ahte mearrádus bođii báifáhkka maiddái buresveadjinguovllu mearrideaddjiide. Guovllustivrra čoahkkimis dearvvašvuođahoavda Miia Palo muitalii, ahte njunuš virgeolbmot eai maiddái diehtán áššis ja orru leamen nu, ahte buot ii leat mannan nugo galggašii. Dearvvašvuođahoavda muitalii, ahte ášši čielggaduvvo.
Sámediggi ja Lappi buresveadjinguovlu leat ráđđádallan vuogáidahttindoaimmaide laktáseaddji bálvalanfierpmádaga nuppástusain čakča-golggotmánus ja dan lassin jahkásaš ráđđádallamiin skábmamánus. Guktuin deaivvademiin Sámediggi lea ovdanbuktán sámiid ruovttuguovllu smávimus giliid sode-bálvalusaid mearkkašumi olles sámekultuvrra eallinfápmui ja dan lassin guvllolaš ollilvuođa mearkkašumi ovttaveardásašvuođa ollašuvvamii. Dáid ráđđádallamiin Lappi buresveadjinguovlu ii leat ovdanbuktán áigumušaid gáržžidit bálvalusaid sámiid ruovttuguovllu smávimus giliin, nugo Čeavetjávrris.
Čeavetjávrri ja Njávdáma guovllus leat oktiibuot sullii 250 olbmo. Čeavetjávrris Avvila dearvvašvuođaguovddážii lea mátki badjel 150 kilomehtera ja Njávdámis badjel 180 kilomehtera. Laboratoriabálvalusaid heaittiheapmi ja dearvvašvuođadálu rabasáiggiid gáržžideapmi guhkida guovllu olbmuid áššiiddikšunmátkkiid mearkkašahtti láhkai. Dat doalvu dasa, ahte šielbmá dearvvašvuođafuolahusas fitnamii loktana, mii sáhttá dagahit buozalmasaid diagnosaid ja dikšuma ádjáneami ja dasto goluid lassáneami. Erenomážit govttoheapmen guhkes áššiiddikšunmátki boahtá daid sierrajoavkkuide, geat galget ovdamearkan vuođđobuozalmasa dihte fitnat fásta čájáhusváldimis dahje eará kontrollain.
Lappi buresveadjinguovllu dieđáhusa mielde skuvladearvvašvuođafuolahusa áššit dikšojuvvojit boahttevuođas Čeavetjávrri skuvllas nugo lea sohppon. Skuvladearvvašvuođafuolahusa ordnen báhcá dieđáhusas eahpečielggasin. Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima mielde Čeavetjávrri skuvlla vuolle- ja badjeskuvlla oahppiide galgá sihkkarastit máŧolašvuođa geavahit skuvladearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid skuvlabeaivve áigge maiddái almmá áiggivárrema haga, nugo láhkaásaheapmi eaktuda.
Vuođđobálvalusaid sihkkarastin lea dehálaš guovllu eallinfámu dáfus. Čeavetjávrri guovlu gullá nuortalašlágas dárkkuhuvvon nuortalašguvlui ja guovllu bálvalusráhkadusa sihkkarastin lea nuortalašgiela ja nuortalaškultuvrra eallinfámu dáfus dehálaš. Guovllu bálvalusaid ordnemis galgá vuhtiiváldit maiddái, ahte guovllus leat olu agáiduvvi olbmot, muhto ii goittotge máŧolašvuohta bálvalanássamii. Dan dihte ahkeolbmuid ruovttus birgema galgá doarjut sihke doaibmevaš bálvalusain, mat fállojuvvojit ruoktot, muhto maiddái máŧolašvuođain dikšut áššiid dearvvašvuođafuolahusa doaibmabáikkis. Dearvvašvuođadivššára fásta vuostáiváldin oasistis fállá dorvvolašvuođa dovddu ja doarju sierra buolvvaid bissuma guovllus.
Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkima mielas mearrádusain galggašii vuhtiiváldit mearrádusaid gaskasaš váikkuhusaid sámekultuvrii, muhto maiddái oppalaččat ekonomalaš váikkuhusaid. Ii leat čielga ášši, ahte bálvalusaid gáržžideapmi guhkes mátkkiid guovlluin buvttášii duođalaččat seastimiid. Go bálvalusat heaittihuvvojit gielddaid boaittobeale guovlluin, golut sirdásit bálvalusaid ordnemis mátkkiide ja vejolaččat geahppasut bálvalusain losit bálvalusaide.
Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin doarjalit Lappi buresveadjinguovllu virgeolbmuide ja mearrideaddjiide, ahte dat gomihit mearrádusa, mii guoská Čeavetjávrri dearvvašvuođabálvalusaid gáržžideami, ja čatnasit sihkkarastit vuođđobálvalusaid boahttevuođas maiddái sámiid ruovttuguovllu sierra giliin. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin maiddái bivdet gudnejahttit Lappi buresveadjinguovllu osolašvuođaprográmma mihttomeriid nu, ahte sámeálbmoga osolašvuohta ollašuvvá bálvalusaid plánemis ja ollašuhttimis.
Tuomas Aslak Juuso
II várreságajođiheaddji
Sámediggi
Veikko Feodoroff
nuortalaččaid luohttámušolmmoš
Nuortalaččaid siidačoahkkin
Ávžžuhus lea doaimmahuvvon Lappi buresveadjinguovllu virgeolbmuide, guovlluráđđehussii ja sámegiela lávdegotti ságajođiheaddjái 17.12.2024.
