Säämi kielâtahopalhâšume mieđettuvvoo Laapi pyereestvaijeemkuávlun

Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff muštâl, ete palhâšume finnejeijest lâi virkkuus já vijđes savâstâllâm já ääši kuorâttâllii tárkká. – Taan tove palhâšume finnejeijee valjim lâi hästee enâmustáá valjim vaigâdvuođâ keežild. Savâstâlmijn pajanii oovdân maaŋgah tuođâi pyereh iävtukkâsah já lâi-uv suotâs huámmášiđ, ete mon ennuv tááláá ääigi pyevtitteh sämikielâlijd siskálduvâid já palvâlusâid. Maaŋgah tuáimeeh láá porgâškuáttám sämikielâi sajattuv pyeredem oovdân Suomâst, iätá Ljetoff.

– Mun tuáivum vaimustân, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâmerkkâ movtijdit meid eres virgeomâháid já siärváduvâid väldiđ pargostis huámmášumán sämikielâid já säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid, já ete sämikielâ lii puátteevuođâst eres-uv tuáimein jo aalgâ rääjist siisâhuksejum jiešmeidlist čielgâ äšši. Mun oskom, ete Arto Saijets tuáijim fiijnâ kijssá finnee kunneesaje Lapha tiiliijn já ruokâsmit já movtijdit tobbeen pargeid pyerediđ sämikielâi sajattuv ovdiist, juátká Ljetoff.

Säämi kielâtaho – palhâšume lii sämityeji, mon rähtee lii valjim Sami Duodji ry. Tääl palhâšummeen adelemnáál kiijsá lii ráhtám sämituáijár já Säämi máttááttâskuávdáá máttáátteijee Arto Saijets. 

Säämi kielârääđi vuáđustâlmeh

Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii aaibâs tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii ovdil mainâšum uulmij olášuttem várás vuáđudâm sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhoovdâ já palvâlemhoovdâ viirgijd. Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii meid piejâm naavcâid sämikielâi kiävtun pálkkáátmáin nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâ kielâpargeid. Toos lasseen Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikode toimâ tuárju sämikielâi sajattuv já kielâlij vuoigâdvuođâi olášume.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuáimá pyeri ovdâmerkkân tast, maht puáhtá já kalga väldiđ sämikielâlijd palvâlusâid ornijdume uássin jo tai vuáđudemmuddoost, kuás sämikielâliih palvâlusah šaddeh ornijdume tooimâ luándulâš já fastâ uássin. Mieđeetmáin Säämi kielâtaho -palhâšume, Säämi kielârääđi haalijd movtijdittiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu ain ovdediđ já nanodiđ jieijâs sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid.

Säämi kielâtaho -palhâšume

Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv oovdedmân tohhum mávsulii pargoost Suomâst. Sämikieláin uáivilduvvoo tave-, anarâš- já nuorttâlâškielâ. Palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume finnejeijee pyerediđ ovdiist sämikielâ pyerrin tohhum pargo já movtijdittiđ puoh virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv. Palhâšume finnejeijee pyehtih iävtuttiđ säämi kielârääđi jesâneh já värijesâneh kielârääđi čuákkimist. Palhâšume mieđettuvvoo ohtii valjâpaajeest säämi kielârääđi meridem ääigi. Säämi kielâtaho-palhâšume mieđeet säämi kielârääđi.

Palhâšume mieđettuvvoo vuosâsajasávt virgeomâháid já siärváduvváid já tuše sierânâsvuáđustâsâiguin priivaatulmui. Säämi kielâtaho palhâšume lii taaidâpalhâšume, mii kalga spejâlistiđ sämikielâ já -kulttuur riggoduv já maaŋgânálásâšvuođâ. Palhâšume muttoo jyehi niäljád ive (valjâpoojij mield) já ton rähtimist västid Sámi Duodji ry valjim sämitaaidâr tâi – tuáijár.

Lasetiäđuh

Ljetoff Tauno
Säämi kielârääđi saavâjođetteijee
tauno.ljetoff(at)samediggi.fi

Marko Marjomaa
Säämi kielâašijčällee
puh. 050 438 2484 / 010 839 3183
marko.marjomaa(at)samediggi