Saavâjođetteijee kejâstâh ihán 2019

Ihe 2019 lâi Sämitige valjâihe já vaaljah toimâttuvvojii čohčâmáánust, veikâ Sämitigge iävtuttij keessiv staatârááđán Sämitige vaaljâi äigimudo muttem. Iävtuttâs tuáváást lijjii Ovtâstum aalmugij olmoošvuoigâdvuotâkomitea kuovâmáánust 2019 adelem kyehti čuávdus, moi mield Suomâ kalga árvuštâllâđ uđđâsist sämmilâšmiäruštâllâm vâi visásmiteh tom, ete hináh jienâvuoigâdvuotân Sämitige vaaljâin miäruštâllojeh já toh heiviittuvvojeh nuuvt, ete  kunnijâteh sämmilij vuoigâdvuođâ kevttiđ siskáldâs jiešmeridemvuoigâdvuođâs aalmug- já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš miäldásávt. Lii tehálâš mušteđ, ete Suomâ lii ratifisistâm aalmug- já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš já tienuuvt čonâdâttâm aalmuglávt kunnijâttiđ já olášuttiđ sopâmuš.

Čohčâmáánust Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) saavâjođettemvuotâ sirdâšui Ruotâ Sämitiggeest Suomâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppaje ááigán. Suomâ Sämitige saavâjođettemvuotâpaje váldu-ulmen lii ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi pyeredem OA pirrâduvâst.

Sämitigge já Meccihaldâttâs juksii ohtsâšibárdâs Akwé: Kon -ravvui toimâmaali peividmist já heivitmist. Merhâšittee toimâmaali peividmist lii Akwé: Kon vaikuttâsâi árvuštâllâmpargo laseresurseh, uásálistem- já vaiguttemmáhđulâšvuođâi nanodem proosees jieškote-uv mudoin sehe viestâdem lasettem.

Ive 2019 lâi OA aalmugijkoskâsâš algâaalmugkielâi teemaihe. Sämitigge lâi nanosávt mieldi teemaive olášutmist já movtijditij meid eres tuáimeid uásálistiđ teemaihán. Maaŋgah virgeomâhááh västidii-uv háástun já taan tiet Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij ornim sämikielâi okko roovvâdmáánust oinui meid Suomâst väldikodálávt.

Algâaalmugkielâi teemaokko oinui positiivlávt kielâi ovdedemhaavâin, main stuárráámuššân puáhtá nabdeđ Frozen 2 -animaatio, mon vievâst sämikulttuur já -kielah uáinojii maailmvijđosávt já mii rahtui aldasii oovtâstpargoost sämmilâšäššitobdeiguin. Toos lasseen meid Yle almottij njuhčâmáánust, ete tot pyevtit Muumileehi-rááiđust sämikielâlijd versioid Sämitige iävtuttâs mield.

Ive 2019 vuoigâdvuođâlii ovdánem valdâleh Olmoošvuoigâdvuotârääđi miärádâsâi lasseen riehtikansler čuávduseh vuoigâdvuođâi olášutmist, Sämmilij vuoigâdvuotâ sämikielâlii palvâlusân Kelast (OKV/1161/1/2018) já Sämitiggelaavâ ráđádâllâmkenigâsvuođâ kuáridem pargo- ja iäláttâsministeriö tooimâst (OKV/8/50/2019). Oro, ete riehtikansler rooli ohtsâškoddeest lii tehálâš meid Sämmilij uáinust.

Njuhčâmáánust Ucjuuvâst nelji sämmilii vuoittii Laapi keerrivrievtist kuálástemvuoigâdvuotân kyeskee ääši. Keerrivrievti mield kuálástuslaahâ raijij sämmiláid vuáđulaavâst já aalmugijkoskâsii rievtist torvejum vuoigâdvuođâ kuálástiđ päikkikuávlustis. Tábáhtusah iä finnim lahâvyeimi, peic toh ovdánii alemuu rievti kieđâvuššâmnáál muneluándulâšvuođâs tiet.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesân kyeskee ráđádâlmijd finnejii loopân staatâ, Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim kooskâ. Sämitige majemuš tievâsčuákkim tuhhiittij iävtuttâs Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem várás. Sämitigge ana tehálâžžân, ete staatârääđi oovtâstpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâs tast, ete maggaar mii historjá já tááláá äigi lii.  Sämitigge ana, ete komissio asâttem meerhâš, ete tubdâstuvvoo almolávt, ete staatâ assimilaatiopolitiik vaikuttâsah väätih tivvoo tooimâid.

Duodje-akatemia tooimâ algâttem lâi šiev tubdâstâs tyeji-ärbivuáhán já -mättimân. Duodje-akatemia tooimâst lii puátteevuođâst tárguttâs toohâđ fastâ tooimâ Sämitige ohtâvuotân. Tot lii šiev uđđâlágán toimâ já algâ ovdâskulij, já toin lasetteh siärvuslâšvuođâ já nanodeh tyeje mättim Iänuduvâst já vijđásubbooht sämmilâšsiärváduvâst oles Suomâst.

Stuorrâ kijttoseh pargoviehân šiev pargoost já iäljárvuođâst Sämmilij aašij ovdedem oovdân. Toos lasseen stuorrâ kijttoseh ovdâulmuid, eromâšávt oovdeb saavâjođetteijei Tiina Sanila-Aikion já I värisaavâjođetteijei Heikki Palton, čonâsjuávhoid já oovtâstpargopeelijd, eromâšávt Sämirááđán, Nuorttâlij sijdâčuákkimân nuorttâlâšrađđijn, sämmilâšservijd, sämmilij päikkikuávlu palgâsáid já ovtâskâs sämmiláid, kiäh piälušteh sämmilâšvuoigâdvuođâid já pargeh čuuvtij sämikulttuur ovdedem oovdân, maŋgii rijjâtátulávt jieijâs aigijn.

Sämitige čuákkim 26.6.2020 tuhhiittij Sämitige toimâmuštâlus ivveest 2019. Luuvâ oles toimâmuštâlus tääbbin.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee išedeijee Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi