Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2019
Vuosi 2019 oli Saamelaiskäräjien vaalivuosi ja vaalit toimitettiin syyskuussa, vaikka Saamelaiskäräjät esitti kesällä valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista. Esityksen taustalla oli Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. On tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja täten sitoutunut kansallisesti kunnioittamaan ja toimeenpanemaan sopimusta.
Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteet ovat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu:n toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.
Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus pääsivät yhteisymmärrykseen Akwé: Kon -ohjeiden toimintamallin päivittämisestä ja soveltamisesta. Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on Akwé: Kon vaikutustenarviointi työskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen.
Vuonna 2019 vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät oli vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa kannustaen myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen. Monet viranomaiset tarttuivatkin haasteeseen ja tämän johdosta Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien organisoima saamen kielten viikko lokakuussa näkyi myös Suomessa valtakunnallisesti.
Alkuperäiskansojen kielten teemavuosi näkyi positiivisina ja näkyvinä kielten edistämishankkeina, joista suurimpana voidaan mainita Frozen 2 -animaatio, joka oli globaali näkyminen saamelaiskulttuurille ja -kielille ja joka tehtiin läheisessä yhteistyössä saamelaisasiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi myös Yle ilmoitti maaliskuussa, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta saamenkieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.
Vuonna 2019 oikeudellista kehityskulkua kuvaavat ihmisoikeuskomitean päätösten lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut oikeuksien toteuttamisesta koskien Saamelaisten oikeutta saamenkieliseen palveluun Kelassa (OKV/1161/1/2018) ja Saamelaiskäräjälain neuvottelu velvoitteen laiminlyönnistä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta (OKV/8/50/2019). Näyttää siltä, että oikeuskansleri rooli yhteiskunnassa on tärkeä myös Saamelaisten näkökulmasta.
Maaliskuussa Utsjoella neljä saamelaista voitti Lapin käräjäoikeudessa kalastusoikeutta koskevan asian. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Tapaukset eivät saaneet lainvoimaa, vaan ne etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi ennakkoluonteisuutensa vuoksi.
Totuus- ja sovintoprosessia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Saamelaiskäräjien viimeinen täyskokous hyväksyi ehdotuksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsovat komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.
Duodje-akatemian toiminnan käynnistyminen oli hieno tunnustus duodji-perinteelle ja -osaamiselle. Duodje-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin, jolla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisyhteisössä koko Suomessa.
Suuret kiitokset henkilöstölle hyvästä työstä ja ahkeruudesta Saamelaisten asioiden edistämisen puolesta. Lisäksi suuret kiitokset luottamushenkilöille, erityisesti edelliselle puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle ja I varapuheenjohtajalle Heikki Paltolle, sidosryhmille ja yhteistyötahoille, erityisesti Saamelaisneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille ja yksittäisille saamelaisille, jotka puolustavat saamelaisoikeuksia ja tekevät kovaa työtä saamelaiskulttuurin edistämisen eteen, usein pitkälti vapaaehtoisesti omalla ajallaan.
Saamelaiskäräjien kokous 26.6.2020 hyväksyi Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2019. Lue koko toimintakertomus täältä.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi
