Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi ovdâstij Säämi parlamentaarlii rääđi arktâsij parlamiänttárij konferensist Kiärunist
Arktâsii kuávlu parlamiänttárij konferens čokkânij Kiärunist Ruotâbeln 20.–22.3.2024. Konferensân uásálistii aalmugovdâsteijeeh Tave-enâmijn, Amerik ovtâstum staatâin já Kanadast sehe eereeb iärrás arktâsij algâaalmugij ovdâsteijeeh.
Ruotâ Sämitige sahâalmai Daniel Lyngdorf Vinka (čiž.), Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi Suomâ Sämitiggeest já aalmugijkoskâsii Gwich’in-rääđi stiivrâ jeessân Evon Peter Alaskast, USA:st. Kove: Niina Siivikko / Sämitigge
Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) ovdâstij saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi Suomâ Sämitiggeest. SPR lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, mon vuáruttâllee saavâjođettemvuotâ lii taan ive Suomâst.
Konferens fáádáh lijjii šoŋŋâdâh já pasâttâshuolâttâs, finnodâhtoimâ já pargolâšvuotâ, aargâ torvolâšvuotâ já huolâttâsvisesvuotâ, škovlim já tutkâmuš sehe nuorâi ääših arktâsii kuávlust.
SPR tiäduttij algâaalmugvuoigâdvuođâid ruánáá sirdâšume haavâin
Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi toolâi sahâvuáru konferens teemačuákkimist, mii kieđâvušâi finnodâhtooimâ, pargolâšvuođâ já kilelis kuáivuttâhtooimâ. Sun muštottij, ete algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâšân ruánáá sirdâšume haavâin jieijâs kuávlust.
– Jis ij lah algâaalmugij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš, te lii riskâ, ete ruánáá sirdâšume haavâin šadda ruánáá kolonialism, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi eeđâi.
– Ruánáá kolonialism uáivildičij tubleráŋgáštâs algâaalmugáid. Šoŋŋâdâh lieggân arktâsii kuávlust 3–4 keerdi jotelubbooht, ko gloobaal koskâárvu. Šoŋŋâdâhnubástus vaaikut jo tääl algâaalmugij argâpiäiván eromâš negatiivlávt. Ij lah riävtui, jis meid šoŋŋâdâhnubástus hittoodmân vuávájum ruánáá sirdâšume tábáhtuvá algâaalmugij enâmij, ärbivuáválij iäláttâsâi já kulttuur kuástádâssáin, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi tiäduttij.
Konferens vuájui kuáivuttâhtooimân – SPR muštottij ovdâsvástádâslâšvuođâst
Arktâsii kuávlu parlamiänttárij konferens kieđâvušâi eromâšávt kuáivuttâhráhtulâšvuođâ. Kyesih uápásmuvvii kuáivuttâhfinnodâh LKAB ryevdimalmâkuáivuttâhân Kiärunist sehe kullii Kiärun kaavpug sirdemist kuáivuttuv vijđedem tiet.
Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi tiäduttij ovdâsvástádâslâšvuođâ sirdâšuumeest.
– Kalga mušteđ, ete puoh ovdedemtoimâ arktâsii kuávlust tábáhtuvá algâaalmugij enâmijn. Mun lam ekonoom já must lii tuávááš finnodâhelimist, já mun tiäđám, ete ruánáá sirdâšume haavâi ruttâdeijein láá onnáá peeivi čovgâ ovdâsvástádâsvátámâšah. Jis iä olášut algâaalmugij vuoigâdvuođâid ruánáá sirdâšume haavâin, te iä meid pyevti aaibâs sárnuđ ovdâsvástádâslâšvuođâst, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi eeđâi.
Arktâsij parlamiänttárij konferens uárnejuvvoo jyehi nube ive Arktis sierâ kuávluin. Ive 2018 konferens čokkânij Anarist. Arktâsâš parlamiänttároovtâstpargo lii ive 1993 rääjist ovdedâm oovtâstpargo arktâsij enâmij parlamentij já aalmugovdâsteijei kooskâ sehe nanodâm koskânâs tiätusirdem arktâsij kuávlui aašijn. Váldu-ulmen lii pyerediđ kuávlu ässei eellimtile já sajattuv.
