Sämitigge pettâšum Dihtosis-ruttâdem nuhâmân: sämmilâštiäđu finnim tááhust tehálii haavâ toimâ lii koskâldum 

Sämitigge lii pettâšum máttááttâs- já kulttuurministeriö miärádâsân, ete tot ij mieđeet nuorâirááđán 30 000 e lasemeriruuđâ Dihtosis-tooimâ fastâdem várás. Dihtosist lii lamaš tehálâš rooli sämmilâštiäđu finnim turviimist. Dihtosis-tooimâst nuorah uáppih sämikulttuurist já toimâ paajeed sämmilijd sehe sämikulttuur nuorâi argâtiäđu uássin. Toimáin tuárjuh säminuorâi uásálâšvuođâ, oovtviärdásâšvuođâ já maaŋgâhámásâšvuođâ.

Sämitige nuorâirääđi lii olášuttâm neelji luuhâmive ääigi Dihtosis-škovlâkolliimijd, main säminuorah kuállejeh muštâlmin sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist. Haavâ ääigi láá olášuttâm máttááttâs toorjân hárjuttâskorttâpaakâ, moobiilspeelâid já video-oppâtiijmijd. Dihtosis-tooimân lii lamaš hirmâd stuorrâ tárbu, já haahân asâttum ulmeh láá olášuttum maaŋgâkiärdásávt. Meid tom vaigutteijeevuođâ tutkâm, nuorâiraađijn oovtâstpargoost olášuttum pro gradu -pargo (Heinola, 2022) čaaitij, ete Dihtosis lii tárbulâš já tehálâš meid máttáátteijei mielâst, já ete tast lii lamaš stuorrâ merhâšume säminuorâi pyereestvajemân.

– Suomâ staatâ lii pajedâm Dihtosis-haavâ positiivlâš ovdâmerkkân aalmugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâraportistmist tast, maht Suomâ oovded tiäđulâšvuođâ sämmilijn. Suomâ staatâ ij lah kuittâg tuođâlávt čonâdâttâm tooimâ oovdedmân já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâidis olášutmân, tastko toimâ nohá fastâ ruttâdem váilum keežild, muštâl Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Dihtosis-toimâ lii olášuttum Máttááttâs- já kulttuurministeriö sierânâsruttâdem vievâst iivij 2018-2022. Oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain olášuttum haavâ hámásâš toimâ nuuvâi 30.6.2022.  Haavâ ulmen lii lamaš toohâđ sämmilijd já sämikulttuur tobdosin válduaalmug nuoráid. Nuorâirääđi ulmen lii Dihtosis-tooimâ fastâdittem nuorâirääđi vuáđutooimâ uássin, já toos annoo 30 000 euro lasemeriruttâ. Haavâ hámásâš toimâ ij lah kilelis čuávdus, peic sämitiäđu oovdedmân annoo ulmemiäldásâš pargo.

-Staatâ ekonomiast 30 000 eurod lii uáli uccâ summe, mutâ tast láá merhâšittee vaikuttâsah säminuorâi uásálâšvuotân, sämmilâštiäđu lasseetmân já vajosaavâ já stereotypiai keeppidmân. Láá aagah vyerdiđ staatâst taam reesuurs, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sämmilâštiätun lii hirmâd stuorrâ tárbu

Pärniäššiváldálii uđđâ čielgiittâs mield sämipárnááh tuáivuh Suomân eenâb tiäđu sämmilijn. Meid MKM ovdedempargojuávhu čielgiittâs pahudij, ete vuáđumáttááttâs oppâmateriaaleh iä västid tuárvi sämmilâštiäđu táárbun, tastko tain lii uccáá sämmilâštiätu, já tot lii vááijuvlâš já joba puástutiätu. Pärniäššiváldálii čielgiittâsâst párnááh aneh, ete sämmilâšvuođâst, sämikielâin já -kulttuurist tiettih Suomâst tuođâi uccáá. Vuossâmužžân čielgiittâsân uásálistám párnááh puohtii oovdân tiäđu lasettem tehálâšvuođâ. Jis ulmuuh tiäđáččii sämmilâšvuođâst eenâb, te munejurduuh já olgoštem ličij ucceeb. Olgooštmân lohtâseijee čuolmâid kolgâččii párnái mielâst pajediđ almolávt oovdân. Čielgiittâs toimâiävtuttâssân lii sämmilâštiäđu lasettem škoovlâin já sierâ tieđettemkanavijn vâi kepidep olgoštem já kivsedem.

– Ličij šaali, jis haahâ nuvâččij tääl, ko máttáátteijeeh láá kavnâm haavâ tooimâ já materiaalijd. Mii nuurrâm macâttâs mield máttáátteijein lii lamaš älkkeb kieđâvuššâđ sämmilâšvuođâ máttááttâsâst škovlâkolliimij maŋa, já sij láá tuođâi čonâdâttâm pyehtiđ sämmilâštiäđu jieijâs máttááttâs uássin, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen.

Pärniäššiváldálii toimâttuv čielgiittâs (2023): ”Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen 

Máttááttâs- já kulttuurministeriö čielgiittâs (2020): Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista?Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
Sämitige II saavâjođetteijee
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 610 7905

Elli-Marja Hetta
Nuorâičällee
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sämitige nuorâirääđi njunošpargoid kuleh ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân. Nuorâirääđi valmâštâl meid taid Sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid tai säminuorâi eellimtiilijd.