Saamelaiskäräjät pettynyt Dihtosis-rahoituksen päättymiseen: saamelaistiedon saatavuudelle olennaisen hankkeen toiminta on keskeytynyt 

Saamelaiskäräjät on pettynyt opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen olla myöntämättä nuorisoneuvostolle 30 000 e lisämäärärahaa Dihtosis-toiminnan vakinaistamiseksi. Dihtosiksella on ollut olennainen asema saamelaistiedon saatavuuden turvaamisessa. Dihtosis-toiminnassa nuoret ovat oppineet saamelaiskulttuurista, ja se on nostanut saamelaisia sekä saamelaiskulttuuria osaksi nuorten arkitietoa. Toiminnalla on myös tuettu saamelaisnuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on toteuttanut neljän lukuvuoden ajan Dihtosis-kouluvierailuja, joissa saamelaisnuoret vierailevat kertomassa saamelaisuudesta ja saamelaisesta kulttuurista. Hankkeen aikana on toteutettu opetuksen tueksi menetelmäpakka, mobiilipelejä ja video-oppitunteja. Dihtosis-toiminnalle on ollut valtava tarve, ja hanke on ylittänyt vuosittain asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Myös sen vaikuttavuutta tutkinut, nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä toteutettu pro gradu -työ (Heinola, 2022) osoitti, että Dihtosis on tarpeellinen ja tärkeä myös opettajien mielestä, ja että sillä on ollut suuri merkitys saamelaisnuorten hyvinvoinnille.

– Suomen valtio on itsekin nostanut Dihtosis-hankkeen positiiviseksi esimerkiksi kansainvälisessä ihmisoikeusraportoinnissa siitä, kuinka Suomi edistää saamelaistietoa. Suomen valtio ei ole kuitenkaan aidosti sitoutunut toiminnan edistämiseen ja kansainvälisten velvoitteidensa toteuttamiseen, sillä toiminta loppuu vakituisen rahoituksen puutteessa, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa toteutettua hankemuotoista Dihtosis-toimintaa on toteutettu OKM:n erillisrahoituksella vuosina 2018–2022. Hanketoiminta päättyi 30.6.2022.  Hankkeen tarkoituksena on tehdä saamelaisia ja saamelaiskulttuuria tunnetuksi valtaväestön nuorille. Nuorisoneuvoston tavoitteena on Dihtosis-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorisoneuvoston perustoimintaa, ja tähän tarvitaan 30 000 euron lisämääräraha. Hankemuotoinen toiminta ei ole kestävä ratkaisu, vaan saamelaistiedon edistämiseksi tarvitaan tavoitteellista työtä.

– Valtion taloudessa 30 000 euroa on huomattavan pieni summa, mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia saamelaisnuorten osallisuudelle, saamelaistiedon lisäämiselle sekä vihapuheen ja stereotypioiden vähentämiselle. On perusteltua odottaa valtiolta tätä panostusta, sanoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Saamelaistiedolle on valtava tarve

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tuoreen selvityksen mukaan saamelaislapset toivovat Suomeen enemmän tietoa saamelaisista. Myös OKM:n kehittämistyöryhmän selvitys totesi, etteivät perusopetuksen oppimateriaalit vastaa riittävästi saamelaistiedon tarpeeseen, sillä niiden sisältämää saamelaistietoa on vähäisesti, ja se on puutteellista tai jopa väärää. Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä lapset kokevat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Ennen kaikkea selvitykseen osallistuneet lapset toivat esille tiedon lisäämisen tärkeyden. Jos saamelaisuudesta tiedettäisiin enemmän, ennakkoluuloja ja syrjintää olisi vähemmän. Syrjintään liittyvät epäkohdat tulisi lasten mielestä nostaa avoimesti esille. Selvityksen toimenpide-ehdotuksena on saamelaistiedon lisääminen kouluissa ja eri tiedotuskanavissa syrjinnän ja kiusaamisen vähentämiseksi.

– Olisi harmillista, jos hanke loppuisi nyt, kun opettajat ovat löytäneet hankkeen toiminnan ja materiaalit. Keräämämme palautteen mukaan opettajien on ollut helpompi käsitellä saamelaisuutta opetuksessa kouluvierailujen jälkeen, ja he ovat aidosti sitoutuneita saamelaistiedon tuomiseksi osaksi opetustaan, jatkaa nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Maria Mäkinen.

Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitys (2023): ”Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys (2020) Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista?Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa

Lisätietoja:

Leo Aikio
Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 610 7905

Elli-Marja Hetta,
Nuorisosihteeri
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Nuorisoneuvosto valmistelee myös ne Saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja.