Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.  

Saamelaiskäräjät toteuttaa saamelaisten itsehallintoa

Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973–1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. 

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälaissa. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso. 

Saamelaisten kotiseutualueen kartta.

Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnon alalla, mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjien yleiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa 2,539 miljoonaa euroa (2023). Lisäksi Saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen, saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joita rahoitetaan mm. valtion ja Euroopan Unionin varoista. 

Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan

Saamelaiskäräjien tehtävänä on edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käytännössä suuri osa Saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan Saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kautta.  

Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Saamelaiskäräjät antaa vuosittain noin 200 erilaista aloitetta, esitystä ja lausuntoa eri viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri työryhmiin.  

Yksi Saamelaiskäräjien pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaan viranomaisten on neuvoteltava Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvoite koskee muun muassa saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella. 

Kansallisen lainsäädännön lisäksi Saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä työjärjestys, jossa säädetään muun muassa viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä Saamelaiskäräjillä.  

Vaalikauden aluksi Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy vaalikauden toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet vaalikauden toiminnalle. Tarkemmat vuosittaiset tavoitteet asetetaan kunkin vuoden talousarviossa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävässä toimintakertomuksessa. Saamelaiskäräjien henkilöstöpolitiikkaa ohjataan henkilöstöpoliittisilla asiakirjoilla, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.  

Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipiste Enontekiöllä. 

Saamelaisten muut edustukselliset elimet

Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen päätöksentekoelin, kolttien kyläkokous. Kolttien kyläkokouksesta on säädetty kolttalaissa (253/1995). Kolttalain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja –alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Koltta-alue sijaitsee Inarin kunnan itäosassa. Kolttalaki on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.  

Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa saamelaisilla on oma edustuselimensä, Saamelaiskäräjät. 

Norjan Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi. 

Ruotsin Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Ruotsin Saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto. Ruotsin Saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana. 

Tutustu myös