Sámediggi

Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána. Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul. Sámedikki ovdal jagiid 1973-1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addojuvvon stáhtaráđi ásahusain.

Sámedikki deháleamos bargun lea ollašuhttit vuođđolágas dasa sihkkaraston giela ja kultuvrra guoski iešráđđema, ja maiddái sihkkarastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami. Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea ásahuvvon sámediggelágas. Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Lappi bálggus Soađegili gielddas elege geavadis Vuohčču.

Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis, muhto lea iehčanas stáhta virgeoapmahaččain. Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin. Sámedikki almmolaš doibmii lea várrejuvvon stáhta bušeahtas 2,539 miljovnna euro (2023). Dan lassin Sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámegielat árrabajásgeassima ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sihkkarastimii, sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii ja maiddái sámegielat oahppamateriálabuvttadeapmái. Sámedikkis leat maiddái sierraprošeavttat, mat ruhtaduvvojit ee. stáhta ja Eurohpa uniovnna ruđain.

Sámedikki bargun lea ovddastit sámiid  bargguidasas gullevaš álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. Geavadis stuorra oassi Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddastusain dahkkojuvvo golmma riikka Sámedikkiid ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma bokte.

Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi. Sámediggi addá jahkásaččat sullii 200 earálágan álgaga, evttohusa ja cealkámuša sierra virgeoapmahaččaide. Dan lassin Sámediggi nammada ovddasteaddjiid iešguđetlágan bargojoavkkuide.

Okta Sámedikki váldodoaibmavugiin lea, ahte ráđđádallat virgeoapmahaččaiguin. Sámediggelága 9 §:a mielde virgeoapmahaččat galget ráđđádallat Sámedikkiin buot viiddes ja mearkkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet njuolgga ja erenomáš vugiin váikkuhit sámiid sajádahkii eamiálbmogin. Ráđđádallangeatnegasvuohta guoská earret eará sámiid guoski láhkaásaheami ovddideami, sámegiela ja oahpahusa guoski áššiid, ja maiddái eanageavaheami ja ruvkelága mieldásaš lobiid mieđiheami sámiid ruovttuguovllus.

Álbmotlaš láhkaásaheami lassin Sámedikki doaimma stivre Sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas ásahuvvo earret eará virggiin, sierra orgánain ja daid bargguin ja maiddái hálddahusmeannudeamis Sámedikkis.

Válgabaji álggus Sámedikki čoahkkin dohkkeha válgabaji doaibmaplána. Doaibmaplánas ásahuvvojit mihttomearit válgabaji doibmii. Dárkilut jahkásaš mihttomearit ásahuvvojit guđege jagi bušeahtas. Mihttomeriid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat dahkkon doaibmačilgehusas. Sámedikki bargoveahkapolitihka jođihuvvo bargoveahkapolitihkalaš áššebáhpáriiguin, masa gullet bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja maiddái dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat.

Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis. Sámedikkis lea lassin siidodoaibmabáiki Eanodagas.

Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra mearrádusbarganorgána, nuortalaččaid siidačoahkkin. Nuortalaččaid siidačoahkkimis lea ásahuvvon nuortalaš lágas (253/1995). Nuortalaš lága mihttomearrin lea ovddidit nuortalaččaid ja nuortalaš guovllu eallindiliid ja áigáiboahtovejolašvuođaid, ja lassin doalahit ja ovddidit nuortalaš kultuvrra. Nuortalaš guovlu lea Anára gieldda nuortaoasis. Nuortalaš láhka spiehkkasa sámediggelágas, ja gullá eana- ja meahccedoalloministeriija vuollái.

Sámit leat okta álbmot njealji stáhtas. Norggas, Suomas ja Ruoŧas sámiin leat iežaset álbmotválljenorgánat, Sámedikkit.

Norgga Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1987 (láhka 1987:56) ja dat álggahii doaimma jagi 1989. Norga lea ratifiseren ILO 169-konvenšuvnna eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Norgga vuođđoláhka dovddasta sámiid eamiálbmogin.

Ruoŧa  Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1992 (láhka 1992:1433) ja dat álggahii doaimma jagi 1993 álggus. Ruoŧa Sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgebáiki. Ruoŧa Sámediggi doaibmá Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis. Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin.