Saamelaiskäräjälain muutos

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet (YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea) antoivat vuosina 2019 ja 2022 Suomelle langettavat päätökset liittyen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan mietintöön perustuvan saamelaiskäräjälakiesityksen tarkoituksena on toteuttaa nämä valvontaelinten ratkaisut ja poistaa ihmisoikeusloukkaukset.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.

Myös valtioneuvoston tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa elokuussa 2023 todetaan, että hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2023 loppuun mennessä yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelivat saamelaiskäräjälakia koskevasta esitysluonnoksesta saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti joulukuussa 2023 ja saavuttivat neuvottelutuloksen hyvässä hengessä.

Orpon hallitus antoi Pekka Timosen toimikunnan mukaisia perusratkaisuja noudattavan saamelaiskäräjälakiesityksen eduskunnalle yksimielisenä joulukuussa 2023.

Lakimuutoksen taustaa:

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan mietintö eli esitys lakimuutoksista julkistettiin 11.5.2021.

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on korjata nykytilanne erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean edellyttämällä tavalla. Ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkaisemien ratkaisujen mukaan Suomi on loukannut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa. Ihmisoikeuskomitea korosti KP-sopimuksesta Suomelle seuraavaa velvollisuutta tarkistaa erityisesti lain 3 §:ää eli niin sanottua saamelaismääritelmää asiaintilan korjaamiseksi ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Komitea painotti saamelaisten itsemääräämisoikeutta asemansa ja yhteisönsä jäsenyyden osalta.

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan ajalle 1.12.2020-15.5.2021. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtamassa toimikunnassa oli Saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) edustajat. Ennen toimikunnan asettamista oikeusministeriö neuvotteli saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti saamelaiskäräjien kanssa.

Toimikunnan tehtävänä oli valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat olleet perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkaisemat ratkaisut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa ovat tällaisia tärkeitä viimeaikaisia ratkaisuja. Asettamispäätöksen mukaan työssä otetaan huomioon myös parafoitu Pohjoismainen saamelaissopimus sekä itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen (ILO 169 -sopimus).

Toimikunnan jäsen Juha Joona jätti eriävän mielipiteen. Muilta osin mietintö on yksimielinen. Toimikunnan ehdotusten toteutuessa Suomen lainsäädännön arvioidaan tulevan sopusointuun kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa ja ottavan huomioon kansainvälisen oikeuden tasolla viime vuosikymmeninä tapahtuneen kehityksen.

Saamelaiskäräjien toimikauden 2020–2023 yhtenä päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta.

Ajankohtaista

Kaikki Tiedotteet Blogit Avoimet työpaikat