Sääʹmteʹǧǧ
Sääʹmteʹǧǧ lij säʹmmlai eeʹttkâsttmallaš jiõččvaaldâšmorgaan Lääʹddjânnmest. Sääʹmteeʹǧǧ tääʹrǩmõs tuâjjan lij viikkâd čõõđ vuâđđlääʹjjest tõõzz staanum ǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldâšm di staanad sääʹm alggmeerkulttuur seillmõõžž da õuddnummuž.
Sääʹmteʹǧǧ veekk čõõđ säʹmmlai jiõččvaaldâšm
Sääʹmteʹǧǧ lij eeʹjj 1996 aalǥâst jiiʹjjes laaʹjjin vuâđđuum säʹmmlai jiõččvaaldâšmorgaan. Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1995 oođuum vuâđđlääʹjj nuäjja. Õuʹddel Sääʹmteeʹǧǧ iiʹjjin 1973–1995 toiʹmmji Sääʹm parlameʹntt, kååʹtt leäi vuâđđuum tõʹst uvddum riikksuåvtõõzz asetõõzzin.
Sääʹmteeʹǧǧ tääʹrǩmõs tuâjjan lij viikkâd čõõđ vuâđđlääʹjjest staanum ǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldâšm di staanad sääʹm alggmeerkulttuur seillmõõžž da õuddnummuž. Sääʹm kulttuurjiõččvaaldâšm kuâskk säʹmmlai dommvuuʹd, koonn pirr lij šiõttuum sääʹmteʹǧǧlääʹjjest. Voudda koʹlle Jeänõõǥǥ, Aanar da Uccjooǥǥ kooʹddi vuuʹd di Lappi paalǥâskååʹdd vuʹvdd Suäʹđjel kååʹddest leʹbe Vuõccu.
Säʹmmlai dommvuʹvdd.
Sääʹmteʹǧǧ toiʹmmai vuõiggâdvuõttministeria vaaldâšm sueʹrjest, leša lij pååđai riikk veʹrǧǧniiʹǩǩin. Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž teäggtet riikk budjeʹtt-teäggtõõzzin. Sääʹmteeʹǧǧ takai toiʹmmjummša lie vaʹrrjum riikk tällõsarvvlõõzzâst 2,539 miljoon euʹrred (2023). Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ miõđât teäggtõõzz sääʹmǩiõllsa õuddpeâmm di sääʹmǩiõllsai sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõʹšše, sääʹmǩiõllsa kulttuur õõudummša, sääʹmsieʹbri toiʹmmjummša da sääʹmǩiõllsa mättmateriaalpuuʹtʼtummša. Sääʹmteeʹǧǧest lie še pååđprojeeʹkt, kooi vääras teäggtõs puätt riikk da Euroopp unioon väärain.
Sääʹmteʹǧǧ õlmmad säʹmmlai veerǥlaž vuäinnmõõžž
Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjan lij eeʹttkâʹstted säʹmmlaid tuâjjses kuulli meersaž da meeraikõskksaž õhttvuõđin. Takainalla jõnn vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ meeraikõskksaž eeʹttkâsttmõõžžin šâdd koolm jânnam Sääʹmtiiʹǧǧi da sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz toiʹmmjem pääiʹǩ.
Sääʹmteʹǧǧ âânn jiõččnaž mieʹrreemvääʹld. Sääʹmteʹǧǧ oudd juõʹǩǩ eeʹjj nuʹtt 200 jeeʹresnallšem alttõsad da ceälkkmõšâd jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩid. Lââʹssen Sääʹmteʹǧǧ nõõmad eeʹttǩeeʹjid määŋgaid jeeʹres tuâjj-jooukid.
Õhttân Sääʹmteeʹǧǧ väʹlddtoiʹmmjemhääʹmmen lij saǥstõõllâd veʹrǧǧniiʹǩǩivuiʹm. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj 9 § veʹrǧǧneeʹǩǩ âʹlǧǧe saǥstõõllâd Sääʹmteeʹǧǧin pukin veiddsakuõʹddi da miârkteei tååimain, kookk vueiʹtte vuõiʹǧǧest da jeeʹrab nalla vaaikted säʹmmlai sâjja alggmeeran. Saǥstõõllâmõõlǥtõs kuâskk jeeʹrab mieʹldd säʹmmlaid kuõskki lääʹjjšiõtteem õõudâsviikkmõõžž, sääʹmǩiõli da mättʼtõõzz kuõskki aaʹššid di mäddâânnmõõžž da kuåivâslääʹjj meâldlaž looʹvi miõttmõõžž säʹmmlai dommvuuʹdest.
Sääʹmteeʹǧǧ toiʹmmjummuž ohjjad meersaž lääʹjjšiõtteem lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ såbbar priimmâm tuâjjriâššmõš, koʹst šiõtteet jeeʹrab mieʹldd viiʹrjin, jeeʹres orgaanin da tõi tuâjain di vaaldâšm-mõõntõõllmõõžžâst Sääʹmteeʹǧǧest.
Vaalpââʹj aalǥâst Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm vaalpââʹj toiʹmmplaan. Toiʹmmplaanâst šiõtteet täävtõõzzid vaalpââʹj toiʹmmjummša. Tääʹrǩab eeǥǥlaž tääʹvtõõzzid šiõtteet juõʹǩǩ eeʹjj tällõsarvvlõõzzâst. Täävtõõzzi teâuddjummuž vuåppat eeǥǥlânji rajjum toiʹmmčiõlǥtõõzzâst. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkåʹddpolitiikk ohjjeet tuâjjlažkåʹddpoliittlaž äʹššǩiiʹrjivuiʹm, koid koʹlle tuâjjlažkåʹddpoliittlaž programm di tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõttplaan.
Sääʹmteeʹǧǧ väʹlddtoiʹmmpäiʹǩǩ lij Aanrest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Sääʹmteeʹǧǧest lij veâl čårrtoiʹmmpäiʹǩǩ Jeänõõǥǥâst.
Säʹmmlai jeeʹres eeʹttkâsttmallaž orgaan
Sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen nuõrttsäʹmmlain lij jiiʹjjes, jeeʹrab tuʹmmstõktuâjjorgaan, saaʹmi siidsååbbar. Saaʹmi siidsåbbrest lij šiõttuum sääʹmlääʹjjest (253/1995). Sääʹmlääʹjj täävtõsân lij õõuʹdeed nuõrttsäʹmmlai da sääʹmvuuʹd jieʹllemtuejjeeʹjid da piʹrǧǧeemvueiʹttemvuõđid di õõudâs juäʹtǩǩed da õõuʹdeed sääʹmkulttuur. Nuõrttsäʹmmlai vuʹvdd lij Aanar kååʹdd nuõrttvueʹzzest åårrai vuʹvdd. Jeeʹresnalla ko sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ, lij sääʹmlääʹǩǩ mädd- da meäʹcctäällministeria vuâllsaž.
Säʹmmla lie õhtt meer neellj riikk vuuʹdest. Taarrjânnmest, Lääʹddjânnmest da Ruõccjânnmest säʹmmlain lij jiiʹjjes eeʹttkõsorgaan, Sääʹmteʹǧǧ.
TaarrjânnamSääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1987 (lääʹǩǩ 1987:56) da tõt alttii toiʹmmjummšes eeʹjj 1989. Taarrjânnam lij ratifiâsttam ILO 169-suåppmõõžž alggmeerai vuõiggâdvuõđin. Taarrjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid alggmeeran.
Ruõccjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1992 (lääʹǩǩ 1992:1433) da tõt alttii toiʹmmjummšes eeʹjj 1993 aalǥâst. Ruõcc Sääʹmteʹǧǧ lij nuʹtt jiõččvaaldšmallaš orgaan ko riikk veʹrǧǧpäiʹǩǩ. Ruõcc Sääʹmteʹǧǧ lij Ruõccjânnam mäddtäällministeria vaaldâšmvuuʹdest. Ruõccjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid meeran.
