Sämitigge uásálist luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ookon

Sämitigge uásálist aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâ teemaookon 18.-22.5. nuuvt, ete tot almostit oho jyehi peeivi video, mii lohtâs luándu maaŋgâhámásâšvuotân já sämikulttuurân. Oho teemah láá heiviittum sämikulttuurân, já ulmen lii tiäduttiđ sämikulttuurân tehálijd fáádáid, moh lohtâseh luándu maaŋgâhámásâšvuotân sehe toos lohtâseijee ärbivuáválii tiätun.

OA lii kulluuttâm vyesimáánu 22. peeivi aalmugijkoskâsâš luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivin. Peeivi ulmen lii lasettiđ ibárdâs sehe tiäđu, mii kulá luándu maaŋgâhámásâšvuotân já ton merhâšumán.

Taan ive luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivi vijđán oles ookon. Oho jyehi peeivi várás lii jieijâs, luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee teema, mii lohtâs aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee pargo váldufáádáid. Oho ääigi maailm sierâ soojijn taheh pehtilittum luánduviestâdem.

Sämitige teemah oho peivijd láá:

Vu 18.5. Ärbivuáválâš tiätu já ton merhâšume luándu maaŋgâhámásâšvuotân.

Ma 19.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já suojâlemkuávluh sehe ärbivuáváliih iäláttâsah.

Ko 20.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já ärbivuáválâš purrâmuš, kuálástem sehe purrâmuštorvo.

Tu 21.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kulttuur: tyeji.

Vá 22.5. Toimâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ kievhum estim várás sämmilii uáinust.

Somettiđ puáhtá tubdâldâsâiguin #luándu2020 #maaŋgâhámásâšvuotâ #luándumaaŋgâhámásâšvuotâ

Tuávááš

Biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA almossopâmuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) lekkui vuáláčäällim várás OA pirâs- já ovdedemkonferensist (UNCED) Rio de Janeirost ive 1992. Suomâ lii ratifisistâm biodiversiteetsopâmuš ive 1994. Biodiversiteetsopâmuš ulmen lii eennâmpáálu ekosysteemij, ellee- já šaddošlaajâi sehe tai geeniárbáduv maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem, luánduriggoduvâi kilelis kiävttu sehe luándu geenikäldee kiävtust finnejum hiäđui vuoigâlâš jyehim.

Biodiversiteetsopâmuš artikkâl 8(j) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ algâaalmugij biodiversiteetân kullee ärbivuáválii tiäđu. Artikkâl meerrid, ete sopâmušuásipeleh kalgeh aalmuglii lahâasâttem miäldásávt kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já kilelis kiävtu tááhust mávsulii algâaalmugij já ärbivuáválii eellimtäävi haldâšeijee páihálij siärváduvâi tiäđu, innovaatioid já vuáháduvâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi kiävtust finnejum hiäđui täsipiälásii jyehim.

Artikkâl kuáská Suomâst sämmiláid já tot syeijee sämmilij luándukiävtun lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.

Ihe 2020 lii nk. luándumaaŋgâhámásâšvuođâ superihe. Ive ääigi lii tárguttâs ráđádâllâđ uđđâ luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee maailmvijđosii raami (post-2020 global biodiversity framework) sehe orniđ Luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA ollâ tääsi čuákkim. Kiinast lâi lasseen tárguttâs orniđ OA biodiversiteetsopâmuš uásipeelij čuákkim (CBD COP15), mutâ konferens ornim sirdâšui COVID-19 pandemia tiet puáttee ihán.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi