Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui
Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa globála temávahkkui 18.-22.5. almmustahttimiin vahku áigge juohke beaivve filmma, mii laktása luonddu máŋggahámatvuhtii ja sámekultuvrii. Vahku temát leat heivehuvvon sámekultuvrii, ja ulbmilin lea čalmmustahttit sámekultuvrii dehálaš fáttáid, mat laktásit luonddu máŋggahámatvuhtii ja dasa laktáseaddji árbedihtui.
ON lea cealkán miessemánu 22. beaivvi globálan luonddu máŋggahámatvuođa beaivin. Beaivvi ulbmilin lea lasihit ipmárdusa ja diđolašvuođa luonddu máŋggabealatvuođas ja dan mearkkašumis.
Dán jagi luonddu máŋggahámatvuođa beaivi viidána olles vahkkun. Vahku juohke beaivve lea luonddu máŋggahámatvuhtii laktáseaddji iežas temá, mii čatnasa luonddu máŋggahámatvuhtii guoski globála barggu váldofáttáide. Vahku áigge miehtá máilmmi dahket beavttálmahttojuvvon lundui laktáseaddji dieđujuohkima.
Sámedikki temát vahku iešguđet beivviid leat:
Má 18.5. Árbediehtu ja dan mearkkašupmi luonddu máŋggahámatvuhtii.
Dis 19.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja suodjalanguovllut ja árbevirolaš ealáhusat.
Gas 20.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja árbevirolaš biebmu, guollebivdu ja biebmodorvu.
Duo 21.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja kultuvra: duodji.
Bea 22.5. Doaimmat maiguin sáhttá eastit luonddu máŋggahámatvuođa goarráneami sámi geahččanguovllus
Somes sáhttá geavahit dáid fáddágilkoriid #luondu2020 #máŋggahámatvuohta #luonddumáŋggahámatvuohta
Duogáš
Biologalaš máŋggahámatvuhtii guoski ON oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállot ON biras- ja ovdánankonferánssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea suddjet eananspáppa ekovuogádaga, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahámatvuođa, geavahit luondduriggodagaid suvdilit ja juohkit luonddu genetihkalaš resurssaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid vuoiggalaččat.
Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamuša oassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii laktáseaddji árbedieđu. Artihkal mearrida, ahte soahpamuša oassebealit galget našuvnnalaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi mielde ealli báikkálaš servošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu innovašuvnnaid ja geavadagaid oamasteddjiid lobiin ja váikkuhit miehtemielalaččat ja roahkasmahttit, vai dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkit juhkkojuvvojit dássálasat.
Artihkal guoská Suomas sámiide ja dat suddje sámiid luonddugeavaheapmái laktáseaddji árbedieđu.
Jahki 2020 lea ng. luonddu máŋggahámatvuođa super-jahki. Jagi áigge lea ulbmilin ráđđádallat luonddu máŋggahámatvuhtii guoski máilmmiviidosaš ođđa rámmaid (post-2020 global biodiversity framework) ja lágidit luonddu máŋggahámatvuhtii guoski ON njunuščoahkkima. Kiinnás galge lágidit ON biodiversitehtasoahpamuša oassebeliid čoahkkima (CBD COP15), muhto konferánssa lágideapmi sirdašuvai COVID-19 pandejmiija geažil boahtte jahkái.
Lassidieđut
ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi
