Sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi asâttui vuossâmuu tove

Sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi lii uđđâ, jiešráđálâš äššitobdeeorgaan, mii tuárju sämmilii ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim šoŋŋâdâhpolitiikân lohtâseijee miärádâstohâmist. Staatârääđi asâttij porgemáánu 24. peeivi sämmilii šoŋŋâdâhrääđi neelji ive pištee pajan.

Sämitigge táátui vyesimáánust 2023 sämisiärváduvâst iävtuttâsâid sämmilii ärbivuáválii tiäđu haldâšeijein sämmilii šoŋŋâdâhrááđán. – Mun halijdâm kijtteđ puohâid iävtuttâs tahheid sehe eromâšávt sii, kiäh láá lopedâm vyelgiđ fáárun ovdediđ sämmilij ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim. Mun kijtám meid rääđi saavâjođetteijen nomâttum Klemetti Näkkäläjärvi, kote lii kiävttám ääši oovdedmân ennuv ääigi já puáhtám jieijâs äššitubdâmuš meid Sämitige olesčuákkim kiävtun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämmilii šoŋŋâdâhrááđán nomâttii 12 airâsid. Rääđist láá ovdâstum sämmilii ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeeh sehe ovdâstus kuávdášlijn tieđâsuorgijn. Saavâjođetteijen nomâttui totkeetuáhtár Klemetti Näkkäläjärvi Oulu ollâopâttuvâst.

– Tääl asâttum sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi lii merhâšittee nuuvt aalmuglávt ko meid aalmugijkoskâsávt-uv. Mun kijtám eromâšávt Krista Mikkosii já Maria Ohisalo šiev já intensiivlii oovtâstpargoost ääši oovdân, juátká Juuso.

Sämmilii šoŋŋâdâhrääđist asâttuvvoo uđâsmittum šoŋŋâdâhlaavâst.

Sämmilii šoŋŋâdâhrääđist asâttuvvoo uđđâ šoŋŋâdâhlaavâ (423/2022) 21 §:st já laavâ vuáđuld adelum asâttâsâst (435/2023). Staatârääđi aasât sämmilii šoŋŋâdâhrääđi saavâjođetteijee já eres jesânijd neelji ihán häävild.

Sämmilii šoŋŋâdâhrääđi pargon lii adeliđ ciälkkámušâid šoŋŋâdâhpolitiik vuáváámijn sämikulttuur ovdedem uásild já tot puáhtá porgâđ meid eres pargoid, moh kyeskih tiätuvuáđu pyevtitmân šoŋŋâdâhnubástus sehe sämmilij kulttuur já vuoigâdvuođâi ooleest. Sämmilâš šoŋŋâdâhrääđi meerrid čuákkimijn já toimâstis jiešráđálávt šoŋŋâdâhlaavâ já staatârääđi asâttâs vuáđuld.

– Mun tuáivum, ete šoŋŋâdâhrääđi pargo piäsá pyereest joton já toos kávnojeh tárbuliih resurseh. Lii tehálâš, ete šoŋŋâdâhrääđi vaikuttâsah ärbivuáváláid sämi-iäláttâssáid puáhtojeh tuárvi vijđáht oovdân, Juuso paahud.

Sämmilii šoŋŋâdâhrääđist lii saavâjođetteijee, värisaavâjođetteijee sehe enâmustáá love eres airâsid. Ucemustáá peeli šoŋŋâdâhrääđi airâsijn kalgeh leđe sämmilii ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeeh sämmilij päikkikuávlu jieškođe-uv kuávluin já máhđulâšvuođâi mield jieškođe-uv kielâjuávhuin. Šoŋŋâdâhrääđi eres airâseh kalgeh ovdâstiđ pirâstiettuid tâi eres šoŋŋâdâhrääđi pargoi tááhust merhâšittee tieđâsuorgijd.

Sämmilii šoŋŋâdâhrääđi airâseh 1.9.2023-31.8.2027:

Sämmilii ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeeh

Esko Aikio (Ucjuuhâ)
Petra Biret Magga-Vars (Suáđigil)
Antti-Oula Juuso (Iänudâh)
Raija Lehtola (Aanaar)
Tuomas Semenoff (Aanaar)
Jussa Seurujärvi (Aanaar)

Tieđâsuorgij airâseh

Klemetti Näkkäläjärvi (Oulu ollâopâttâh, saavâjođetteijee)
Hilppa Gregow (Áimutiettui lájádâs)
Rauna Kuokkanen (Laapi ollâopâttâh)
Päivi Meriläinen (Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs)
Markku Ollikainen (Suomâ šoŋŋâdâhpaaneel).
Henni Ylänne (Nuorttâ-Suomâ ollâopâttâh)

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Staatârääđi asâttij sämmilii šoŋŋâdâhrääđi | valtioneuvosto.fi

Sämitigge táttu nomâttemiävtuttâsâid sämmilii šoŋŋâdâhrääđi jesânin | samediggi.fi