Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin ensimmäistä kertaa

Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee saamelaisen perinteisen tiedon huomioon ottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle.

Saamelaiskäräjät pyysi toukokuussa 2023 saamelaisyhteisöltä ehdotuksia saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista saamelaiseen ilmastoneuvostoon. – Haluan kiittää kaikkia ehdotuksen tekijöitä sekä erityisesti niitä, jotka ovat lupautuneet lähtemään mukaan edistämään saamelaisten perinteisen tiedon huomioimista. Kiitän myös neuvoston puheenjohtajaksi nimitettyä Klemetti Näkkäläjärveä, joka on käyttänyt asian edistämiseen runsaasti aikaa ja tuonut omaa asiantuntemustaan myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen käyttöön, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa. Neuvostossa on edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita sekä edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.

– Nyt asetettu saamelainen ilmastoneuvosto on merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kiitän erityisesti Krista Mikkosta ja Maria Ohisaloa hyvästä ja intensiivisestä yhteistyöstä asian eteen, jatkaa Juuso.

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudessa ilmastolaissa

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uuden ilmastolain (423/2022) 21 §:ssä ja lain nojalla annetussa asetuksessa (435/2023). Valtioneuvosto asettaa saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Saamelainen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin edistämisen osalta ja se voi suorittaa muitakin ilmastonmuutokseen sekä saamelaisten kulttuuriin ja oikeuksiin liittyviä tietopohjan tuottamista koskevia tehtäviä. Saamelainen ilmastoneuvosto päättää kokouksistaan ja toiminnastaan itsenäisesti ilmastolain ja valtioneuvoston asetuksen pohjalta.

– Toivon, että ilmastoneuvoston työ pääsee hyvin käyntiin ja tarvittavat resurssit sille löytyvät. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisille saamelaisille elinkeinoille saadaan kattavasti tuotua esiin, Juuso toteaa.

Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen ilmastoneuvoston jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita saamelaisten kotiseutualueen eri alueilta ja mahdollisuuksien mukaan eri kieliryhmistä. Muiden ilmastoneuvoston jäsenten on edustettava ympäristötieteitä tai muita ilmastoneuvoston tehtävien kannalta keskeisiä tieteenaloja.

Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsenet 1.9.2023-31.8.2027:

Saamelaisen perinteisen tiedon haltijat

Esko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari)
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Tieteenalojen edustajat

Klemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja)
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli).
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Valtioneuvosto asetti saamelaisen ilmastoneuvoston | valtioneuvosto.fi

Saamelaiskäräjät pyytää nimeämisehdotuksia saamelaisen ilmastoneuvoston jäseniksi | samediggi.fi