Vorâs čielgiittâs čyevvee sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume – Nanos luándukoskâvuotâ naanood pyereestvaijeem, mutâ párnááh karttih meiddei velttâliđ sämivuođâ uáinusân pyehtim tiätu tiilijn
Pärniäššiváldálâš almostitij 7.2. Sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume -čielgiittâs, mast sämipárnááh peesih jiejah muštâliđ sii uáinuid. Čielgiittâs puovtij oovdân sehe ilolâš ete huolâstuttee aašijd sämipárnái tiileest. Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivu, ete párnái huolâid ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin já tiäđu vááijuvvuotâ sämmilijn váldoo tuođâlávt.
Čielgiittâsâst sämipárnááh iävtutteh tooimâid sii pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume toorjân. Tooimâid käibideh el. tiäđu lasseetmân sämmilijn, sämikielâlâš astoäigitooimâi lasseetmân, sämikielâlâš oppâmateriaalij pyevtitmân sehe lihâdemmáhđulâšvuođâi lasseetmân. Párnááh puohtii oovdân meiddei huolâ tast maht válduaalmug reagist sämikieláid já kulttuurân já sämmilij vuoigâdvuođáid. Sierâ peliväldimist (9.2.) pärniäššiváldálâš tiäduttij meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem velttidmettumvuođâ párnái vuoigâdvuođâi keežild.
– Anam eromâš huolâstutten, ete jobâ 64 % párnáin velttih čäittiđ sämivuođâ aainâs-uv mottoom tiilijn. Ko sii vala muštâlii, ete táválumos suijâ taas lâi palo pilkkedmist teikkâ munekááduin, te uáinám, ete taan ferttee väldiđ tuođâlávt, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
Sämipárnááh meiddei tubdii, ete sämivuođâst, sämikielâin já kulttuurist Suomâst tiettih uáli jo uccáá. Siämmáá loppâpuátusân lii peessâm meiddei Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs ovdedempargojuávhu pyevtittâm čielgiittâs. Sämitige nuorâirääđi lii aktiivlávt viggâm lasettiđ tiäđu ovdâmerkkân Dihtosis–haavâ äävhild, mutâ haavâst ij tääl lah ruttâdem.
Luándukoskâvuotâ puáhtá sämipárnáid vuomijd, mutâ šoŋŋâdâhnubástus huolâstut.
Saavâjođetteijee Juuso meiddei illood čielgiittâsâst oovdân pajanâm tiäđuin: sämipárnááh vajeh pyereest já tobdeh sii eellim merhâšitten.
– Puátusij mieldi sämipárnái tile lii maaŋgâ oosijn pyeri já sämmilij noonâ luándukoskâvuotâ puáhtá vyeimi meiddei mii párnáidân. Ton vyestitiäddun kuittâg lii meiddei jo aarrâd kuoddum huolâ kulttuur siäilumist, eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus já tom konkreetlâš vaikuttâsâi keežild. Taan huolân ferttee tarvaniđ, saavâjođetteijee Juuso tiäddut.
Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs uássin aalmuglâš párnášstrategia ive 2022 ääigi. Čielgiittâsân uásálistij aldasáid čyeti 11-17 ihásâš párnážid, kiäh tobdeh jieijah sämmilâžžân miätá Suomâ. Čielgiittâs olášuttii Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim oovtâstpargon.
- Čielgiittâs: ”Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen
- Čuákánkiäsu: Sämmilâšpárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášum
- Peliväldim: Saamelaiskäräjälain muutos turvaa saamelaislasten kansalaisoikeuksia
Lasetiäđuh:
Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi
Elli-Marja Hetta
Nuorâičällee
050 382 5179
elli-marja.hetta@samediggi.fi
Riitta Lehtola-Kosonen
Má.. Vuávájeijee
040 168 5978
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi
