Ođđa čielggadus čalmmustahttá sámemánáid buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama – Nana oktavuohta lundui nanne buresveadjima, muhto mánát gártet maiddái smiehttat goas sápmelašvuođa gánneha buktit ovdan
Mánáidáittardeaddji almmustahtii 7.2. Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan –čielggadusa, mas sámemánát besse muitalit iežaset oainnuid. Čielggadusas bohte ovdan áššit mat movttiidahttet, muhto maiddái boktet fuola sámemánáid dilis. Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso doaivu, ahte mánáid fuolat ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdama váikkuhusain ja sámedieđu váilevašvuođas váldojit duođas.
Čielggadusas sámemánát evttohit doaibmabijuid, mat dorjot sin buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama. Mánát gáibidit doaimmaid ee. sámedieđu ja sámegiel astoáiggedoaimmaid lasiheami ja sámegiel oahppamateriálaid buvttadeami ovdii ja maiddái lasi vejolašvuođaid lihkadeapmái. Mánát bukte ovdan maiddái fuola das, makkár doaladumit váldoálbmogis leat sámegiela, kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid hárrái. Mánáidáittardeaddji maiddái deattuhii sierra cealkámušas (9.2.) ahte sámediggelága ođasmahttin lea vealtameahttun mánáid vuoigatvuođaid ektui.
– Gávnnahan ahte erenomáš fuola boktá dat, ahte 64 % mánáin muitalii ahte sii čihket sápmelašvuođaset goit muhtumin. Go sii vel muitaledje ahte dábálamos sivva dása lea ballu bilkideamis ja ovdagáttuin, de mu mielas dán galgá váldit hui duođas, dadjá Sámedikki ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso.
Sámemánáid vásáhus lei ahte sámevuođas, sámegielas ja kultuvrras dihtet Suomas hui uhcán. Seamma bohtosii lea boahtán maiddái Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielaid ja sámegiel oahpahusa ovdánahttinbargojoavkku buvttadan čielggadus. Sámedikki nuoraidráđđi lea aktiivvalaččat figgan lasihit dieđu ovdamearkka dihtii Dihtosis-fitnu bokte, muhto fidnus ii leat dál ruhtadeapmi.
Oktavuohta lundui addá sámemánáide návccaid, muhto dálkkádatrievdan boktá fuolaid
Ságajođiheaddji maiddái illuda dieđuin, mat bohtet ovdan čielggadusas: sámemánát vedjet bures ja sii dovdet iežaset eallima mearkkašahttin.
– Bohtosiid mielde sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre ja sápmelaččaid nana oktavuohta lundui addá návccaid maiddái min mánáide. Mánát álget goittotge juo árrat guoddit fuola kultuvrra seailumis, erenomážit dálkkádatrievdama ja dan konkrehtalaš váikkuhusaid dihtii. Dákkár fuolaide galgat darvánit, ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá deattuha.
Mánáidáittardeaddji doaimmahat dagai čielggadusa álbmotlaš mánnástrategiija oassin jagi 2022. Čielggadussii serve miehtá Suoma masa čuođi 11-17 jahkásaš máná, geat dovde iežaset sápmelažžan. Čielggadus lea dahkkon ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.
- Čielggadus: ”Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen
- Čoahkkáigeassu: Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan
- Cealkámuš: Saamelaiskäräjälain muutos turvaa saamelaislasten kansalaisoikeuksia
Lassedieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
Anne Länsman-Magga
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi
Elli-Marja Hetta
Nuoraidčálli
050 382 5179
elli-marja.hetta@samediggi.fi
Riitta Lehtola-Kosonen
Má. plánejeaddji
040 168 5978
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi
