Aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš sämikielâi okko 2020
Sämikielâi okko 2019 lâi miänástus já tääl mij povdip Sämikielâi ookon 2020. Ohhoost 43, tärhibeht roovvâdmáánu 19.-25. peeivi uárnejuvvoo taan ive sämikielâi okko. Oho ulmen lii pyehtiđ oovdân sämikielâid já lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämikielâin.
Sämikielâi oho ulmen lii pyehtiđ sämikielâid uáinusân virgálijn ohtâvuođâin, lasettiđ tiäđu sämikielâin já luptiđ kielâi áárvu. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh halijdeh, ete sämikielah uáinojeh, kullojeh já toh kiävttojeh puoh ohtsâškode uásisuorgijn kielâoho ohtâvuođâst.
– Mij halijdep jyehiđ mii riges kielâ oles ohtsâškuddijn já Sämienâmáin, sehe ravkkâđ eenâb perustume kieláid staatâ raajij rasta. Lii ilosmittee, ete mij pyehtih oles oho adeliđ huámmášume sämikieláid, iätá Taažâ Sämitige president Aili Keskitalo.
Kielâokko 2019 lâi miänástus já oho ohtâvuođâst uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid já aktiviteetijd. Taažâ kunâgâs Harald IV kollij Kárášjuuvâst já kieldah, irâttâsah, seervih já virgeomâhááh sehe eres tuáimeeh lijjii mieldi lasseetmin sämikielâi oinum, nuuvt páihálávt ko meid sosiaallii mediast.
Suomâ ja Ruotâ Sämitiigij saavâjođetteijeeh tuárjuh Taažâ Sämitige president kielâoho orniimist. Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Per-Olof Nutti osko, ete sämmiláid kielâ siäilum lii tehálâš sämmilii kulttuur jotkuuvâšvuođâ já kulttuur siskeldeijee tiäđu sirdem tááhust.
– Kielâ lii siisâpeessâmlippu elimân. Párnái já nuorâi kielâmáttoin mij pyehtip visásmittiđ, ete uhkevuálásiih kielah siäiluh, ko párnááh láá kielâi peht puáttee kulttuur kyeddeeh, juátká Per-Olof Nutti.
Tuomas Aslak Juuso Suomâst avžuut puohâid uásálistiđ kielâookon vâi sämikielâi oinum lassaan.
– Kielâokko fáálá máhđulâšvuođâ sämmiláid pyehtiđ sämikielâid uáinusân, mutâ siämmást meid tuáivuččim, ete virgeomâhááh já irâttâsah tave-enâmijn váldáččii sämikielâid uássin sii toimâidis kielâoho ääigi sijjân hiäivulijn vuovvijn, ruokâsmit Tuomas Aslak Juuso servâđ kielâookon.
Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!
Sämikielah:
Sämikielah láá tääl 9 tâi 10, ton mield reknistuvvoo-uv Ruošâbeln sarnum äkkilsämikielâ mield vâi ij. Aalmugijkoskâsávt mittedmáin puoh sämikielâid nabdeh uhkevuálásâš tâi masa jáámmám kiellân. Säämi kielâkuávlu uulât ärbivuáválávt Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávloid, nuortâ Kuáládâhnjaargâ rääjist Maadâ-Taažâ Engerdal já Maadâ-Ruotâ Idre (Eaijra) räi. Taan kuávlu sämikielâlâš nommâ lii Säämi.
Lasetiäđuh:
saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
kielâašijčällee Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi
