Nuorâirääđi saavâjođetteijee kejâstâh
Ko mun algâttim nuorâirääđi saavâjođetteijen, te jiem máttám jurdâččiđ, ete kiđđâ lii tággáár. Nuorâirääđi uđđâ jesânáid, projektáid, ohtsâšpargokuoimijd já eres pargoid lii kolgâm uápásmuđ káidusin. Nuorâirääđi jesâneh iä lah vala ohtiigin teivâm njunáluvâi, mutâ tuáivu mield toos šadda nubástus taan čoovčâ ääigi.
Eromâš kiiđâst peerusthánnáá pargo säminuorâi oovdân ij lah koskâldum. Säminuorâi vuoigâdvuođâid já uásálistem láá viggâm nanodiđ maaŋgânáál. Oppâkenigâsvuođâ kuhedem, šoŋŋâdâhlaavâ já sämitiggelaavâ uđâsmittem láá jotkum oles kiiđâ virgeolmooštääsist. Nuorâirääđi lii-uv uásálistám oppâkenigâsvuođâ kuhheedmân kyeskee ciälkkámuš valmâštâlmân oovtâst Sämitige 1. värisaavâjođetteijein, škovlimčällein já škovlim- já oppâmateriaallävdikuddijn. Mij lep meid ornim pirâsministeriöin kuullâmtilálâšvuođâ säminuoráid šoŋŋâdâhnubástus uđâsmittem háárán. Tilálâšvuotâ uárnejui káidusohtâvuođâiguin.
Eromâš kiđđâ lii puáhtám meid máhđulâšvuođâid. Mij lep škuávlejum nuorâirađđijn oovtâstpargoost Olmoošvuoigâdvuotâlittoin (Ihmisoikeusliitto). Mij lep meid váldám anon uđđâ porgâmvuovijd já teivâm káidusin nuorâi- já sämmilâšservijguin. Káidusporgâm lii älkkeedittâm já jođálmittâm teivâdmijd. Káidusin teivâm ij kuássin lah siämmáš ko njunáluvâi teivâm, mutâ tot addel lase ääigi sierâ toimáid, ko ij taarbâš ain mađhâšiđ čuođijd kilomeetterijd muádi tiijme teivâm várás. Káidusporgâm lii eromâš lase njunáluvâi tohhum teivâdmáid já taha porgâmist intensiivlub já návt meid uásild pehtilub.
Ohtâ nuorâirääđi stuárráámusijn aašijn kiđđuv lâi ohtsâš uáivilalmottâs haldâttâspiäláduvâi nuorâirađijguin, ”Kuáivuttuvváid ij saje sämmilij päikkikuávlust”. Uáivilalmottâssáin mij puovtijm Suomâ staatâ haldâttâsân čielgâ uáivil: kuáivuttuvváid ij lah saje, mij lep tulkkum ráđádâllâđ fáádást ain uđđâsist. Hietakero kuávluväridem ij lah vala roččum, te pargo lii ain porgâmnáál. Hietakero páihálijn ulmuin lii kuittâg noonâ toorjâ nuuvt sii jieijâs siärváduv ko meid válduaalmug juávhust. Nuorâirääđi já haldâttâspiäláduvâi uáivilalmottâs puáhtá luuhâđ nuorâirääđi nettisiijđoin.
Mun uásálistim kesimáánust Sämitige nube tievâsčuákkimân nuorâirääđi ovdâsteijen. Mun lam meid uásálistám SPR stiivrâ čuákkimáid kiiđâ já algâkeesi ääigi. SPR stivrâ lii čohčuv 2019 toohâm miärádâs pivdeđ nuorâi lävdikode ovdâsteijee čuákkimáid nuorâi aašij äššitobdee roolist. Toos lasseen nuorâi ovdâsteijee pivdoo puátteevuođâst meid SPR olesčuákkimáid. Tienávt SPR ulmen lii nanodiđ já lasettiđ säminuorâi uásálistem já vaikuttemmáhđulâšvuođâid sehe lasettiđ nuorâi kullum sämisiärvádâhân.
SPR vuálásâš nuorâirääđi uárnee kyevti ive kooskâi Tave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo oovtâstpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij nuorâituáimeiguin. Konferens lâi tárguttâs orniđ Anarist 13-14.8.2020, mutâ lii meridum, ete tot uárnejuvvoo koronaviruspandemia tiet maŋeláá. Konferens teeman lii meridum šoŋŋâdâhnubástus. Nuorâirääđi seelvât máhđulâšvuođâid orniđ konferens teikâ ton oosijd káidusin.
Mij ornijm kesimáánust meid saavâjođetteijei koijâdâllâmtiijme juávkkuchat peht, já toos uásálistii puoh kulmâ Sämitige saavâjođetteijee. Tot chat lâi meid mii vuossâmuš chat, moos puovtij uásálistiđ kuulmâ sämikielân já suomâkielân siämmáá ääigi. Syeinimáánust mij ornijm kesikulâmeh-juávkkuchat kuulmâ sämikielân. Chat-toimâ ovdeduvvoo ubâ paje já puátteevuođâst lii ulmen orniđ juávkkuchat-savâstâlmijd sierâlágán teemain. Keesi ääigi mij lep meid peividâm nuorâirääđi tiätu- já ravvimsiijđoid. Nuor.fi siijđoh láá ovdedum uássin DigiÁrran haavâ, mon ulmen lii ovdediđ sämikielâlii, säminuoráid uáivildum tiätu- já ravvimpalvâlem já digitaallii nuorâipargo.
Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
Kove: Mari Molkoselkä
