Nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikirjeh láá valmâštum
Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut almostit nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikiirjijd. Puohháid ávus sänikiirjij almostittemtilálâšvuotâ lii majebaargâ 25.porgemáánu tme.10 čujottâsâst https://oulu.zoom.us/j/69319349687.
Kuohtui sänikiirjij toimâttempargo lii porgum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Giellagas-instituutân mieđettâm sierânâsruttâdem vievâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirje olášuttem lii lamaš Sämitige, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Helsig ollâopâttuv já Romsa ollâopâttuv ohtsâšpargo. Algâalgâlâš suomâ-nuorttâsämikielâ tahheevuoigâdvuođah láá Sämitiggeest.
“Uáinám uáli tehálâžžân, ete meid sämikielâi sänikirjepargo iälá ääigist. Tai digitaallâš sänikiirjij almostittem liäkká aaibâs uđđâ máhđulâšvuođâid nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ sänikiirjij kevttimân, tastko toh láá ávus puohháid já sänikiirjij kevttim lii máhđulâš já älkkee kost peri.” illood Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso sänikiirjij almostittem.
Sämitigge lii lamaš nanosávt mieldi sänikirjehaavâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje toimâttempaargon uásálistijn pargojuávhu eenikielâlâš jesânin Sämitige nuorttâsämikielâ jurgâleijee Merja Fofonoff já oppâmateriaalpargee Raija Lehtola. Nuorttâsämikielâ kielâkevtteid lii merhâšittee äšši, ete sänikirje almostittoo viijmâg.
“Sänikiirján lii lamaš korrâ já lasaneijee tárbu. Eromâš tehálâš lii tot, ete sänikirjeest kávnojeh sänirähtimmaalih normâdum čäällimhäämist. Sänikirje tärhistempargo kolgâččij kuittâg ain juátkiđ, tastko sänikirje kietâčaalâ siskeeld ennuv eromâšsánáduv já tom kietâdâlmân tarbâšičij eenâb eres áámmátsuorgij äššitubdâm sehe kielâjuáhus miärádâsâid”, muštâlává Fofonoff já Lehtola fiäránijn sänikirjepargoost.
Nuorttâsämikielâ sänikirjepargo ääigi šoodâi meid tárbu uđđâ normâttemijd. Kielânormâdempargo tohhui eromâšávt Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) nuorttâsämikielâ kielâpargee Mervi Semenoffáin já nuorttâsämikielâ kielâjuáhusáin.
Uđđâ digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirjeest suomâkiel uuccâmsaanij meeri lii paijeel 16.000 já nuorttâsämikielâlij vastui mestâ 19 000. Sänikirje vuáđđun lii Pekka Sammallahti já Jouni Moshnikoff ive 1991 almostittum kirje, maid Jouni já Satu Moshnikoff lává tievâsmittâm eromâšávt 2000-lovo aalgâst. Sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv säämi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, siijđost já tot kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sänikirje almostittoo meid teddilum version maŋeláá čohčuv 2020.
Tavesämikielâ-suomâ digitaallâš sänikirje kietâčalluu lii čáállám emeritusprofessor Pekka Sammallahti suu ovdebij sänikiirjij (1989 já 1993) vuáđuld. Sänikirje siskeeld suullân 50.000 uuccâmsäännid já čällee lasseet saanijd sänikiirján eivi. Sammallahti sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv Divvun-proojeekt siijđost čujottâsâst https://satni.org/sammallahtismefin (liŋkkâ tuáimá 25.8.20 rääjist).
Digitaallâš sänikirjeh láá teháliih maaŋgânáál. Toh taheh máhđulâžžân sänikiirjij kevttim älkkeht já jotelávt, kost já kuás peri, já lasseen lekkâseh máhđulâšvuođah jieškote-uvlágán kielâteknologisâš heiviittâsâi oovdedmân já amnâstuvâi peividmân já tievâsmittemân. Digitaallâš sänikirjeh láá meerhah meid kielâst mii iälá já ovdán.
Lasetiäđuh:
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mä. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa tel. puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi
