Puásuituállei sajasâšišetiijmij mere rekinistem ive 2024 ruossâvuođâst Orpo haldâttâsohjelm kirjiimijguin
Sämitigge tuárjui ávus reiváin ovdâskoddejuávhui já piäláduvâi savâjođetteijeid vâi puásuituállei sajasâšišetiijmij meeri lasettuvvoo tuđâttittee táásán. Sämitigge oovdânpuovtij jieijâs reeivâst meiddei, et tááláá puásuituállei sajasâšišelahâasâttem hiäjud suhâpeelij koskâsâš täsiáárvu olášume já puásuituállei pargopyereestvaijeem ovdedem.
Ive 2024 puásuituállei sajasâšišetiijmij meeri lii kepidum 130 tiijmán. Sajasâšišetiijmij ucceeb miärán lii suijân, et toos väridum meriruttâ ij lah tuárvi ennuv. Tijmá 2023 Sosial- já tiervâsvuođâministeriö lasettij puásuituállei sajasâšišetiijmij mere loppâive lasemeriruuđâin 150 tiijmest 175 tiijmán. Maaŋgâi ovdebij iivij sajasâšišetiijmij meeri lii majemustáá lasemeriruuđáin lasettum 200 tiijmán ivveest. Sämitigge huámášitij, et puásuituállei sajasâšišetiijmij mere rekinistem lii ruossâlâs uáiviminister Orpo haldâttâsohjelm kirjiimijguin, ko tast pahuduvvoo, et luámusajasâšpalvâlusah siäiluttuvvojeh ucemustáá tááláá tääsist.
– Sämitigge lii jo oovdeb iivij ääigi maŋgii oovdânpuáhtám, et puásuituállei sajasâšišán budjetistum meriruuđâ tääsi lii vyeligâš já iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem västidiđ tuođâlâš táárbu, mii lii tääl. Puásuituállei puácuvuođâi já paartij várás väridum sajasâšišetiijmij mere kolgâččij lasettiđ ucemustáá 300 tiijmán ivveest, iätá Sämitige I värisavâjođetteijee Leo Aikio.
Puásuituállei sajasâšiše lahâasâttem kalga peividiđ puásuituállei oovtâviärdásâšvuođâ ovdedem tiet
Tááláš lahâasâttem ij adde máhđulâšvuođâ sajasâšišán puásuituálleid ovdâmerkkân enniluámu teikkâ vanhimijrijjâ ááigán já toin naalijn hiäjud suhâpeelij koskâsâš täsiáárvu. Ovtviärdásâšvuođâváldálâš lii pahudâm, et puásuituállein lii eres eennâmtuálleiguin ovdâsvástádâs ellei pyereestvajemist, ige taan kenigâsvuođâ pyevti kuáridiđ ovdâmerkkân vanhimijrijjâvuođâ, viärjupalvâlus teikkâ siviilpalvâlus čođâldittem ääigi.
Puásuituálu lii áámmát, mast kuáddá sehe fyysilâš já psyykkisâš nuáđi. Iveaaigij mield šoŋŋâtiilij ennustem lii vala váddásub ko ovdil šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâi tiet. Šoŋŋâduv lieggânem já šoŋŋâtiilij nubástus mield puásuituállei pargotileh muttojeh ain varâlubbon já váddásubbon, já nuuvt iäláttâsâst porgâm máhđulâšvuođah ain eenâb epivisesin. Sajasâšiše lii ohtâ tehálâš pargotyejiniävvu, moin puáhtá tuárjuđ puásuituállei fyysilâš já psyykkisâš vaijeem, tiervâsvuođâ já toimânaavcâi korrâ pargoost.
– Tááláá lahâasâttem kolgâččij peividiđ tagarin, et tot oovded haldâttâsohjelm ulme nisonij sajattuv pyeredem, peerârijjâvuođâi já tipšoovdâsvástádâs täsivub juáhásem já maid pargopyereestvaijeem pyeredem iähtun, juátká Aikio.
Lasetiäđuh:
I värisaavâjođetteijee
Leo Aikio
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi
Iäláttâsčällee
Laura Olsén-Ljetoff
040 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi
Mä. sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
Kaisa Ruokojärvi
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi
Lasetiäđuh Sämitiggeest:
Sämitigge lii sämmilij ovdâsteijeevâš jiešhaldâšemorgaan Suomâst. Jieijâs lavváin (L974/1995) vuáđudum Sämitigge tuurvâst toimâinis sämmilij algâaalmugkulttuur siäilum já ovdedem. Sämitigge vuáváá já olášut sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš jiešhaldâšem sehe kocá já oovded sämmilij vuoigâdvuođâid já eellimtiilijd.
