Sämitige uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist
Sämitigge čokkânij Anarist čuákkimân (5/2019) 17.12.2019 kieđâvuššâđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân já tuhhiittij iävtuttâs, ciälkká uáivilalmottâssân čuávvoo:
Sämmiliih láá algâaalmug táálái neelji staatâ,
Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávlust. Sämmilijn lii jieijâs aalmugin já algâaalmugin sehe
aalmuglii já raajijd rastaldittee uáinust jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Sämitigge tiäddut, ete mainâšum staatâi
assimilaatioproseseh láá čuáccám sämmiláid nuuvt ohtsávt ko ovtâskâs ulmuu
tääsist-uv, jieškote-uv aalmugstaatâ jiešvuođâiguin já raajij rasta. Sämitigge
čuujoot, ete staatâi assimilaatiopolitiik sämmilij háárán lii häittidâm
sämiaalmug jiešráđálii ovdánem já tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ
olášume sämmilij já ohtsâškuudij kooskâst páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt,
raajij rasta já aalmugijkoskâsávt.
Sämitigge ana tergâdin, ete staatârääđi oovtâstpargoost
Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio
nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerim Suomâ staatâ já ton sierâ virgeomâhái
sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh
vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já
ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâsân
tast, mii lii mii historjá já tááláá äigi. Sämitigge ana, ete
komissio asâttem uáivild tom, ete almolávt tubdâsteh, ete staatâ
assimilaatiopolitiik vaikuttâsah väätih pyeredeijee tooimâid.
Sämitigge tiäddut, ete tuotâvuotâ- já
sovâdâttâmkomissio asâttem ij lah ilo ige vuáittu. Taan tuođâlii tooimân kalga
riemmâđ tondiet, ko oovdeb vyevih piäluštiđ sämmilij kuávluid já kulttuurijd iä
lah pijssám nubásmittiđ viggâmušâid assimilistiđ sämmilijd váldukulttuurân.
Komissio algâttem lii juohhum soro tile tiäđulâžžân tast, mon kales iä jieijâs
eellimääigi kiergânâm finniđ vuoigâdvuođâ. Komissio toimâ kalga lekkâđ já
išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih nuuvt aalmugin ko ovtâskâs olmožin
kyeddih suhâpoolvâst nuubán. Tai traumai kieđâvuššâm nuuvt ovtâskâs ulmuu
tääsist ko meid kollektivlávt lii lussâd já hirmástuttee. Kuittâg tot kalga
tábáhtuđ tienuuvt, ete epitäsitiädu paijeentuállee tooimâid puáhtá tubdâstiđ já
nubásmittiđ, vâi sämiaalmug vuoigâdvuotâ jiešmeerridmân meid siskiibeln puáhtá
olášuđ. Sämmiliih omâsteh jieijâs eellimfeerimijd já historjá, já návt sij láá
meid tehálumos sajattuvâst tast, maht sij suhâpuolvâi paijeel ulâtteijee noođijn
cevzih. Sämmilijn ij uážu tuálvuđ taam proosees ääigi máhđulâšvuođâ kavnâđ jieš
pálgá puárránmân. Taat váátá tom, ete sämmiláid lii prosesân ráhtádâtdijn, ton
ääigi já ton maŋa fáállun sämikielâlâš já kulttuursensitiivlâš jiegâlâš já
psyykkisâš toorjâ.
Sämitigge vuárdá, ete staatâ addel resursijd
sämmiláid olgošteijee ráhtusij nubástuspaargon sehe jaska ton hárjuttem
assimilaatiopolitiik, mii tábáhtuvá tääl-uv, jyehi peeivi, vâi uđđâ nuáđisirdâšum
jotkum puáhtá potkiđ. Sämitigge tiäddut, ete tuođâlii täsiáárvu já
oovtviärdásâšvuođâ juksâm tiet kalga aalmugijkoskâsávt tuhhiittum já čannee olmoošvuoigâdvuođâid
já algâaalmugvuoigâdvuođâid kunnijâttiđ já heiviittiđ páihálávt, kuávlulávt,
aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt, eromâšávt OA julgáštus
algâaalmugij vuoigâdvuođâi mield.
Sämitigge kijttá sämisiärváduv uásálistmist
tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâlmân. Sämitigge kijttá meid
äššitobdeid, kiäi uási valmâštâlmist lii lamaš eromâš tehálâš. Majemužžân
Sämitigge kijttá Nuorttâlij sijdâčuákkim já Suomâ staatâ ráđádâllâmprosesist.
Anarist 17.12.2019
Tiina Sanila-Aikio
saavâjođetteijee
Pia Ruotsala-Kangasniemi
haldâttâhhovdâ
Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân
