Sämitige valjâlävdikode tiäđáttâs
Sämitiigán ive 2024 uđđâsist uárnejum vaaljâin väljejum Inka Kangasniemi lii oovdânpuáhtám almolávt (13.10.2023 sánádemraapoort, čujottâsâst https://www.demokratianpuolesta.fi) puástu nággusijd Sämitige valjâlävdikode vaaljâi olášuttem háárán. Tääl Sämitige valjâlävdikodde kommentist já vyeigee taid nággusijd.
Kangasniemi lii vuáláčáállám jieijâs raapoort tittelijn valjâtárkkojeijee. Pahudep, ete 2023 sämitiggevaaljâin iä lamaš valjâtárkkojeijeeh. Kangasniemi ij lah oovdânpuáhtám valjâlävdikoodán jieijâs virgálii valjâtárkkojeijeeváldásmittem. Kangasniemi lâi mieldi jienâirekinistmist sämitiggelaavâ (laahâ sämitiggeest 17.7.1995/974) § 34 miäldásâš väljejeijeeseervi äššiolmožin.
Kangasniemi oovdânpuáhtá jieijâs huámmášummeen ”valjâpeeivi meddâlistem”. Sämitiggelaavâ § 28 mield Sämitige vaaljah toimâttuvvojeh poostâ peht, mutâ valjâlävdikode nuuvt meerriddijn puáhtá lasseen sämmilij päikkikuávlust toimâttiđ valjâpeeivi jienâstem. Sämmilij päikkikuávlu jyehi kieldâst puáhtá leđe tuš ohtâ jienâstemsaje, kost valjâpeeivi jienâstem uárnejuvvoo. Ive 2023 valjâlävdikodde meridij, ete valjâpeeivi jienâstem ij uárnejuu. Koččâmuš ij tienuuvt lamaš ”valjâpeeivi meddâlistmist”.
Ive 2023 vaaljâin keččâlii vuossâmuu tove sämmilij päikkikuávlust valjâauto, kuus jienâsteijeeh ožžuu persovnlávt macâttiđ jienâstemäššikiirjijd macâttemkovertist siämmáánáál ko liččii macâttâm poostâ peht. Jienâsteijeeh valdii valjâauto pyereest vuástá.
Kangasniemi oovdânpuáhtá jieijâs huámmášummeen ”jienâsteijei meddâlistem valjâluvâttâlmist ovdil vaaljâi”. Valjâlävdikodde ráhtá valjâluvâttâllâm sämitiggelaavâ § 23 mield valjâive kuovâmáánu loopâ räi. Valjâlävdikodde kuođij merkkiihánnáá valjâluvâttâlmân juávhu tagarijd ulmuid, kiäi merkkim oovdeb valjâluvâttâlmist lâi vuáđudum alemuu haldâttâhrievti čuávdimvuáhán, mon olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštemkomitea lijjii jieijâs čuávdusijn annaam sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ luávkkájeijen já tienuuvt Suomâ riehtioornigân kullee aalmugijkoskâsii rievti vuástásâžžân. Valjâlävdikodde vuolgâttij taid ulmuid sijjân kyeskee miärádâs puáttimalmottâssáin já loohtij fáárun vuoigimvátámâšravvuid, vâi kiängin riehtitorvo ij hiäjusmuu.
Kangasniemi oovdânpuáhtá (já táárgut suu jieijâs), ete ”vaaljâi väljejeijeeseervij äššiulmuu vaaljâi jienâirekinistem čuávvum lâi estum já sunjin čuosij jiegâlâš viehâväldi”. Äššiulmuu vaaljâi jienârekinistem čuávvum ij lah estum já äššiolmooš uážui oovdânpyehtiđ jienârekinistem algâttem ääigi koččâmušâid, moid meid västidii. Äššiolmooš oovdânpuovtij siämmáá koččâmuš kulmii já sunjin västidui ääšimiäldásávt. Äššiolmooš juuđij jienâirekinistemsaajeest jienâvuoigâdvuođâ merkkim ääigi já ooinij uuvsâ paaldâst orroo laasâst, ko jienâvuoigâdvuođâ merkkejeijeeh porgii pargos. Náágus jiegâlii viehâvääldist lii aaibâs vuáđuttem.
Kangasniemi oovdânpuáhtá jieijâs huámmášummeen ”valjâtárkkojeijee olgoštem” já celkkii, ete valjâtárkkojeijee uhkedii já čuoccuuttii (nomâttii ei. juhhen). Nágguseh láá vuáđuttemeh ige Kangasniemi pyevti oovdân nággusij toorjân tärhibijd tiäđuid já konkretia. Kalga huámmášiđ, ete 2023 sämitiggevaaljâin iä lamaš valjâtárkkojeijeeh.
Kangasniemi oovdânpuáhtá jieijâs huámmášummeen, ete lii tohhum ”vuáđuttes almottâs valjâtárkkojeijest 112:n – poolis čájádittem”. Pahudep ain, ete 2023 sämitiggevaaljâin iä lamaš valjâtárkkojeijeeh. Taat-uv náágus páácá vuáđuttemmin. Siämmáš kuáská Kangasniemi nággusân ”vuáđuttes tiäđu levâttem valjâtárkkojeijest YLE uđđâsijn.”
Kangasniemi puáhtá oovdân, ete ”Saijoosist (Sajos lii rakânâs, kost láá Sämitige toimâvisteh) pääihi alne jienâstem lii tábáhtum tienuuvt, ete jienâ toimâttuvvoo toho siämmáánáál macâttemkovertist, tego poostâ peht jienâstmist. Kooveert, mon siste lii jienâstemlippu, ij puáhtám kyeđđiđ njuolgist uurnán.” Sämitiggelaavâst lii čielgâsávt asâttum, maht jienâstemäššikiirjijd kalga macâttiđ. Macâttemkovertist kalga leđe vuáláčallum vuolgâttâsreivâ já toppum valjâkooveert. Äššikirjeh macâttuvvojeh siämmáánáál macâttemkovertist poostân, valjâlävdikode toimâttâhân teikâ valjâauton. Toos lasseen jienâstemäššikiirjijd puáhtá macâttiđ valjâlävdikode toimâttâhân já valjâauton persovnlávt. Tastko valjâpeeivi jienâstem ij uárnejum, te jienâsteijee ij meid puáhtám pieijâđ jieijâs valjâliipu uurnán. Valjâuurnán kuáđđoo stemppâlistum jienâstemlippu (valjâkoverttáá) tuš talle, ko lii koččâmušâst valjâpeeivi jienâstem.
Kangasniemi iätá, ete ”postâjienâstmist ij pyevti leđe vises tast, ete jienâstemkovertist orroo jienâstemlippu lii eidu ton ulmuu, kiäs postâjienâstemreivâ lii vuolgâttum.” Valjâäššikirjeh toimâttuvvojeh jienâvuoigâdvuođâlâžân kirjettum reivân, mon puáhtá poostâst viežžâđ vuástáväldee jieš teikâ suu váldásmittem olmooš. Ko lii toohâm jienâstem, te jienâsteijee piäjá macâttemkovertân toppum valjâkooveert já vuáláčallum vuolgâttâsreeivâ, mast sun täähid jieijâs vuáláčalluin: ”Mun lam jieš valjâsyeligâsvuođâ siäilutmáin tiävdám stemppâlistum jienâstemliipu já toppâm tom valjâkovertân.” Loopâst jienâsteijee tappa macâttemkooveert já tooimât macâttemkooveert poostân. Macâttemkooveert puáhtá meid persovnlávt toimâttiđ valjâlävdikode toimâttâhân Anarân tâi valjâauton, mii jotá sämmilij päikkikuávlust. Jienâirekinistmist vuolgâttâsreeivâst tärhistuvvoo, ete rievtis olmooš lii vuáláčáállám tom.
Kangasniemi iätá, ete ”jienâsteijee puáhtá identifistiđ vuolgâttâskovertist”. Valjâlävdikode toimâttâhân já valjâauton puáhtá macâttiđ persovnlávt tuš jieijâs jienâstemäššikiirjijd.
Kangasniemi iätá, ete ”jienâsteijee valjâsyeligâsvuotâ hiäjusmuvá, ko jienâvuoigâdvuođâ merkkim lahtos já valjâkooveert, mast lii jienâstemlippu, puátih siämmáá kovertist jienâirekinistemsajan já láá siämmáá kovertist ain ko jienâi rekinistem álgá”. Vuolgâttâsreivâ já valjâkooveert kalgeh puáttiđ siämmáá kovertist, tastko vuolgâttâsreeivâst tahhoo merkkim jienâvuoigâdvuođâ kevttimist já tärhistuvvoo,ete vuolgâttâsreivâ lii vuáláčallum já valjâkooveert lii toppum ige valjâkovertân lah tohhum jienâsteijei kyeskee ige muide-uv merkkiimijd. Jis ovdiibeln mainâšum iävtuh olášuveh, te jienâvuoigâdvuođâ kevttimist tahhoo merkkim valjâluvâttâlmân já valjâkooveert iäruttuvvoo vuolgâttâskovertist já piäijoo stuorrâ valjâuurnán, mii mana jienâirekinistmân já moos puoh valjâkoverteh piäijojeh lehâhánnáá.
Kangasniemi iätá, ete ”jienah lijjii sillejum já pieijum oornigân jo ovdil jienâirekinistem algâttem, veikâ tast ij lah merhâšume loppâpuáttus háárán.” Kangasniemi kuvvim vyehi lii valjâtoimâttuv siskáldâs pargoi orniistâllâm jienâvuoigâdvuođâ merkkim várás vâi pargo ovdán njyebžilávt já pehtilávt. Vyevist ij lah merhâšume valjâpuáttus háárán.
Kangasniemi iätá, ete ”jienâirekinistmist lijjii valjeest ulmuuh pääihi alne. Uásist puovtij vissásávt ettâđ, ete sij iä lamaš valjâlävdikode jesâneh teikâ Sämitige pargeeh. Kiästen ij lamaš nommâkoolbâ teikâ västideijee, mast ličij puáhtám tärhistiđ ulmuu noomâ tâi rooli jienâirekinistmist.” Valjâlävdikodde huolât jienâirekinistmist já meerrid, ete mon ennuv pargeid tot taarbâš jienâirekinistem várás. Sämitiggelaavâst ij vattuu jienâirekinisteijein tubdâldâhkoolbâ kevttim, tego ij vattuu staatâ vaaljâingin. Äššiulmust lii vuoigâdvuotâ leđe mieldi čuávumin jienâirekinistem, mutâ sij iä uážu hettiđ jienâirekinistem.
Kangasniemi iätá (oppeet čuujootmáin olssis), ete ”listo pääihi alne orroo ulmuin ij lah valjâtárkkojeijee pivdemist peerusthánnáá adelum. Pivdum Sämitige valjâlävdikode čällest šleđgâpoostâ peht 4.10.2023. Pivdum uđđâsist 10.5.2024”. Äššiulmui lii almottum, ete jienâirekinistmist mieldi orroo ulmui noomâid iä adde šleđgâpoostâ peht. Äššiolmooš lii jieš lamaš pääihi alne jienâirekinistmist já puáhtám pahudiđ ulmuid, kiäh lijjii pääihi alne. Vuod kalga huámmášiđ, ete äššiolmooš ij lah lamaš pääihi alne virgálâš valjâtárkkojeijen.
Kangasniemi iätá, ete ”jienâvuoigâdvuođâ merkkim tohhui sierâ viistijn, mon lâi máhđuttem tarkkuđ. Viistij uuvsah lijjii lukkâdum”. Valjâlävdikode pargon lii toimâttiđ vaaljâid ollásávt. Valjâlävdikodde huolât meid jienâirekinistmist. Jienâstemmerkkim tahheeh láá uápásmittum pargoidis já sij haldâšeh vattum pargovyevi. Kiängin ulguupiäláá ulmust ij lah vuoigâdvuotâ moonnâđ viistán, kost jienâstemmerkkim tahheeh pargeh. Valjâlävdikode pargon lii meid tiätusyejeest huolâttem. Jienâstemmerkkim tahheeh kieđâvušeh jienâsteijei persovntiäđuid, maid ij pyevti adeliđ kiängin ulguupiäláá ulmuu tiätun. Siämmáánáál meid tiäđu tast, kii lii jienâstâm, kalga toollâđ syeligâsâst. Viistij uuvsâ paaldâst orroo stuorrâ laasâi sibžádâhšeermah lijjii lekkum, vâi tain puáhtá táárbu mield čuávvuđ porgâm nuuvt, ete tiätusyeji ij hiäjusmuu.
Kangasniemi iätá, ete “valjâkoverteh monnii vuolgâttemkovertij mieldi sierâ vistijd, ovdilgo macâttii taid sajan, kost lâi tárguttâs rekinistiđ jienâid”. Jienâvuoigâdvuođâ merkkejeijeeh valdii macâttemkovertijd tuáhásis tállân, ko toh lijjii lekkum čuákkimvisteest. Merkkejeijei pargon lâi tärhistiđ, ete macâttemkoverteh, main iiđij monnii laavâst asâttum hilgomaggâ, maneh valjâlävdikode čuákkimân tärhistemnáál. Jis hilgomaagah iä ittáám, te tohhui merkkim jienâvuoigâdvuođâ kevttimist já valjâkooveert valdui sierâ vuolgâttâskovertist. Eidusâš jienâirekinistem tohhui, ko puoh macâttemkoverteh lijjii kieđâvuššum já tärhistum. Toppum valjâkoverteh tolvuu čuákkimviistán, kost toh liäkkojii já šlajâttâllojii jyehi iävtukkâsân jieijâs loován. Šlajâttâllâm maŋa jyehi iävtukkâs finnim jienah rekinistojii.
Kangasniemi iätá, ete ”sämitige valjâlävdikode toimâttuv pargei iästulâšvuotân (hiäimu- já aldakoskâvuođah vaaljâi iävtukkâssáid) kyeskee koččâmušah iä lamaš čovdum ovdil vaaljâi”. Valjâlävdikodde lii tärhistâm iästulâšvuođâid já iästuliih ulmuuh iä lah lamaš mieldi jienâirekinistmist. Valjâlävdikode toimâttâhân ij lah valdum ohtâvuotâ iästulâšvuotâkoččâmušâin, te koččâmušâst orroo aggâ lii vuáđuttem.
Kangasniemi iätá, ete ”hilgum jienâid ij puáhtám tärhistiđ jienâirekinistem maŋa”. Valjâlävdikodde lii tärhistâm hilgum jienâid já toh láá almolávt almottum. Jis äššiolmooš ličij lamaš pääihi alne čuávumin valjâkovertij lekkâm iävtukkâsâi finnim jienâi lohomere rekinistmist, te sun ličij uáinám hilgum jienâi lohomere.
Kangasniemi iätá, ete ”vaaljâi puáttus rievtisvuođâ ij pyevti tärhistiđ. Muu mielâst jienâirekinistmist láá toimâm tienuuvt, ete láá iästám muu čuávvuđ vaaljâi jienâirekinistem. Oro, ete tábáhtus ovdil jienâirekinistem algâttem, lâi vuávájum, ja ete irâttii provosistiđ muu tienuuvt, ete mun reagistám vâi puávtáččii suáittiđ poolisijd, kiäh talle tuálvuččii muu meddâl tobbeen. Pooliseh pahudii, ete sist ij lamaš aggâ tuálvuđ muu meddâl. Tábáhtusâin lii tuođâštussân videovuárkká, mii tuođâst raapoort tuotâvuođâ”. Sämitiggelaavâ § 39 mield valjâlävdikodde nannee vaaljâi puáttus kuálmád peeivi jienâirekinistem aalgâtmist čuákkimist, mii álgá tme 18. Vaaljâi algâmudo puáđus lii jo tiäđust, ko iävtukkâsâi finnim jienah láá rekinistum. Väljejeijeeseervi äššiulmuuh láá puávdejum čuávvuđ jienâirekinistem, ige kihheen lah tolvum meddâl tego väljejeijeeseervi äššiolmooš iätá.
Tego äššiolmooš paahud, te sust lii video jienâirekinistem aalgâtmist, veikâ suu eromâšávt kieldii väldiđ kuuvijd tilálâšvuođâ ij-almolii luándu tiet. Väljejeijeeseervi äššiolmožin toimâm Kangasniemi kuvvij jieijâs puhelin kamerain jienâirekinistemtilálâšvuođâst, ko tot lekkui tme 18 veikâ suu kieldii kuvviimist já suu pivdii meddâlistiđ video, mon sun lâi lovettáá vuorkkim.
Macâttemkoverteh liäkkojii Saijoos čuákkimviste Sistist já ton maŋa porgâm tábáhtui Sämitige toimâviistijn, main lijjii mieldi tuš toh, kiäh uásálistii jienâirekinistmân, valjâlävdikode jesâneh já värijesâneh, väljejeijeeseervij äššiulmuuh já ulmuuh, kiäh västidii juhâmušâin já purrâmušâin, moh lijjii fálusist jienâirekinistemsaajeest. Kihheen äššiulmuin ij pááccám čuávvuđ jienâirekinistem ovdánem iäge sij meid puáttám pääihi oolâ čuávvoo iiđeed, ko eidusâš valjâkovertij lekkâm já iävtukkâsâi finnim jienâi rekinistem tábáhtui čuákkimviste Sistist ton maŋa, ko puoh macâttemkoverteh lijjii kieđâvuššum.
31.7.2024
Valjâlävdikodde
