Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tiedote

Saamelaiskäräjille vuoden 2024 uusintavaaleissa valituksi tullut Inka Kangasniemi on esittänyt julkisuudessa (13.10.2023 saneluraportti, osoitteessa https://www.demokratianpuolesta.fi) paikkaansa pitämättömiä väitteitä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan vaalien toimeenpanoon liittyen. Seuraavassa saamelaiskäräjien vaalilautakunta kommentoi ja oikoo kyseisiä lausumia.

Kangasniemi on allekirjoittanut raporttinsa käyttäen titteliä vaalitarkkailija. Todettakoon ettei 2023 saamelaiskäräjävaaleissa ollut vaalitarkkailijoita. Kangasniemi ei ole esittänyt vaalilautakunnalle virallista vaalitarkkailijavaltuutustaan. Kangasniemi oli läsnä ääntenlaskennassa saamelaiskäräjälain (laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974) § 34 mukaisena valitsijayhdistyksen asiamiehenä.

Kangasniemi esittää huomionaan ”vaalipäivän poistamisen”. Saamelaiskäräjälain § 28 mukaan saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan postin välityksellä mutta voidaan vaalilautakunnan niin päättäessä saamelaisten kotiseutualueella lisäksi toimittaa vaalipäivän äänestyksenä. Jokaisessa saamelaisalueen kunnassa voi olla vain yksi äänestyspaikka, jossa vaalipäivän äänestys järjestetään. Vuonna 2023 vaalilautakunta päätti, ettei vaalipäivän äänestystä järjestetä. Kyse ei siten ollut ”vaalipäivän poistamisesta”.

Vuoden 2023 vaaleissa kokeiltiin ensi kertaa vaaliautoa saamelaisten kotiseutualueella, johon äänestäjät saivat henkilökohtaisesti palauttaa äänestysasiakirjat palautuskuoressa samalla tavalla kuin olisivat palauttaneet postin kautta. Äänestäjät ottivat vaaliauton hyvin vastaan.

Kangasniemi esittää huomionaan ”äänestäjien poistamisen vaaliluettelosta ennen vaaleja”. Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon saamelaiskäräjälain § 23 mukaisesti vaalivuoden helmikuun loppuun mennessä. Vaalilautakunta jätti merkitsemättä vaaliluetteloon ryhmän sellaisia henkilöitä, joiden merkintä aiemmassa vaaliluettelossa oli perustunut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntöön, jota ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäkomitea olivat ratkaisuissaan pitäneen saamelaisten itsemääräämisoikeutta loukkaavina ja siten Suomen oikeusjärjestykseen kuuluvan kansainvälisen oikeuden vastaisina. Vaalilautakunta postitti kyseisille henkilöille heitä koskevan päätöksen saapumisilmoituksella ja liitti mukaan oikaisuvaatimusohjeet, jotta kenenkään oikeusturva ei vaarannu.

Kangasniemi esittää (itseään tarkoittaen), että ”vaalien valitsijayhdistysten asiamiehen vaalien ääntenlaskennan seuraaminen estettiin ja häneen kohdistettiin henkistä väkivaltaa”. Asiamiehen vaalien ääntenlaskennan seuraamista ei ole estetty ja asiamies sai esittää ääntenlaskun aloituksen aikana kysymyksiä, joihin myös vastattiin. Sama kysymys esitettiin asiamiehen toimesta kolme kertaa ja asiamiehelle vastattiin asianmukaisesti. Asiamies kiersi ääntenlaskentatilassa äänioikeuden merkitsemisen aikana ja näki oven vieressä olevasta ikkunasta, kun äänioikeuden merkitsijät tekivät työtään. Väite henkisestä väkivallasta on täysin perusteeton.

Kangasniemi esittää huomionaan ”vaalitarkkailijan syrjinnän” ja väittää, että vaalitarkkailijaa on uhkailtu ja solvattu (nimiteltiin mm. juopoksi). Väitteet ovat perusteettomia eikä Kangasniemi esitä väitteiden tueksi tarkempia tietoja ja konkretiaa. Huomattakoon lisäksi ettei 2023 saamelaiskäräjävaaleissa ollut vaalitarkkailijoita.

Kangasniemi esittää huomionaan, että on tehty ”perätön ilmoitus vaalitarkkailijasta 112:een – poliisin harhauttaminen”. Edelleenkään 2023 saamelaiskäräjävaaleissa ei ollut vaalitarkkailijoita. Tämäkin väite jää perustelemattomaksi. Sama koskee Kangasniemen väitettä ”perättömän tiedon levittämisestä vaalitarkkailijasta YLE:n uutisissa.”

Kangasniemi esittää, että ”Sajoksessa (Sajos on rakennus, jossa sijaitsee saamelaiskäräjien toimitilat) paikalla äänestäminen on tapahtunut siten, että ääni toimitetaan sinne samalla tavoin postituskuoressa, kuin postin kautta äänestäessä. Äänestyslipukkeen sisältävää kuorta ei voinut jättää suoraan uurnaan.” Saamelaiskäräjälaissa on selkeästi säädetty, miten äänestysasiakirjat tulee palauttaa. Palautuskuoressa tulee olla allekirjoitettu lähetekirje ja suljettu vaalikuori. Asiakirjat palautetaan samalla tavalla palautuskuoressa postiin, vaalilautakunnan toimistoon tai vaaliautoon. Lisäksi äänestysasiakirjat voi palauttaa vaalilautakunnan toimistoon ja vaaliautoon henkilökohtaisesti.  Koska vaalipäivän äänestystä ei järjestetty, äänestäjä ei myöskään voinut laittaa vaalilippuaan uurnaan. Vaaliuurnaan jätetään leimattu äänestyslippu (ilman vaalikuorta) ainoastaan silloin kun on kyseessä vaalipäivän äänestys.

Kangasniemi väittää, että ”postiäänestyksessä ei voida olla varmoja, että äänestyskuoren sisältämä äänestyslipuke on juuri sen henkilön, jolle postiäänestyskirje on lähetetty.” Vaaliasiakirjat toimitetaan äänioikeutetulle kirjattuna kirjeenä, jonka voi postista noutaa vastaanottaja itse tai hänen valtuuttamansa henkilö. Äänestyksen suoritettuaan äänestäjä laittaa palautuskuoreen suljetun vaalikuoren ja allekirjoitetun lähetekirjeen, jossa vakuuttaa omalla allekirjoituksellaan: ”Olen itse vaalisalaisuuden säilyttäen täyttänyt leimatun äänestyslipun ja sulkenut sen vaalikuoreen.” Lopuksi äänestäjä sulkee palautuskuoren ja toimittaa palautuskuoren postiin. Palautuskuoren voi myös henkilökohtaisesti toimittaa vaalilautakunnan toimistoon Inariin tai saamelaisten kotiseutualueella kulkevaan vaaliautoon. Ääntenlaskennassa lähetekirjeestä tarkistetaan, että oikea henkilö on allekirjoittanut sen.

Kangasniemi väittää, että ”äänestäjän voi identifioida lähetyskuoresta”. Vaalilautakunnan toimistoon ja vaaliautoon voi palauttaa henkilökohtaisesti vain omat äänestysasiakirjansa.

Kangasniemi väittää, että ”äänestäjän vaalisalaisuus vaarantuu, kun äänioikeuden merkintä liite ja äänestyslipukkeen sisältävä vaalikuori saapuvat samassa kuoressa ääntenlaskupaikalle ja on samassa kuoressa edelleen ääntenlaskun alkaessa”. Lähetekirjeen ja vaalikuoren tulee saapua samassa kuoressa, koska lähetekirjeestä tehdään merkintä äänioikeuden käyttämisestä ja tarkistetaan, että lähetekirje on allekirjoitettu ja vaalikuori on suljettu, eikä vaalikuoreen ole tehty äänestäjää koskevia eikä muitakaan merkintöjä. Jos edellä olevat ehdot täyttyvät, äänioikeuden käyttämisestä tehdään merkintä vaaliluetteloon ja vaalikuori erotetaan lähetekirjeestä ja laitetaan varsinaiseen ääntenlaskentaan menevään isoon vaaliuurnaan, johon kaikki vaalikuoret laitetaan avaamattomina.

Kangasniemi väittää, että ”äänet oli seulottu ja järjestelty jo ennen ääntenlaskun alkua, vaikka sillä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta.” Kangasniemen kuvaama menettely on vaalitoimiston sisäistä töiden järjestelyä äänioikeuden merkintää varten, jotta työ sujuu joustavasti ja tehokkaasti. Menettelyllä ei ole merkitystä vaalituloksen kannalta.

Kangasniemi esittää, että ”ääntenlaskennassa oli runsaslukuisesti henkilöitä paikalla. Osasta voi sanoa varmuudella, että he eivät olleet vaalilautakunnan jäseniä tai saamelaiskäräjien työntekijöitä. Kenelläkään ei ollut rintakylttiä tai vastaavaa, mistä olisi voinut tarkistaa henkilön nimen tai roolin ääntenlaskussa.” Vaalilautakunta huolehtii ääntenlaskennasta ja päättää kuinka paljon henkilöstöä se tarvitsee ääntenlaskentaa varten. Saamelaiskäräjälaissa ei vaadita ääntenlaskijoilta tunnistekylttien käyttöä, kuten ei vaadita valtiollisissakaan vaaleissa. Asiamiehillä on oikeus olla läsnä seuraamassa ääntenlaskentaa, mutta he eivät saa häiritä ääntenlaskentaa.

Kangasniemi väittää (jälleen itseensä viitaten), että ”listaa paikalla olleista henkilöistä ei ole vaalitarkkailijan pyynnöstä huolimatta annettu. Pyydetty saamelaiskäräjien vaalilautakunnan sihteeriltä sähköpostitse 4.10.2023. Pyyntö uusittu 10.5.2024”. Asiamiehelle on ilmoitettu, ettei ääntenlaskennassa olevien henkilöiden nimiä anneta sähköpostitse. Asiamies on itse ollut paikalla ääntenlaskennassa ja voinut todeta henkilöt, jotka olivat paikalla. Huomattakoon jälleen, että asiamies ei ole ollut paikalla virallisena vaalitarkkailijana.

Kangasniemi esittää, että ”äänioikeuden merkkaaminen tehtiin erillisissä huoneissa, jota oli mahdoton valvoa. Huoneiden ovet pidettiin lukittuina”. Vaalilautakunnan tehtävänä on toimittaa vaalit kokonaisuudessaan. Vaalilautakunta huolehtii myös ääntenlaskennasta. Äänestysmerkinnän tekijät on perehdytetty tehtäviinsä ja he hallitsevat vaaditun työmenetelmän. Kenelläkään ulkopuolisella ei ole oikeutta mennä huoneeseen, jossa äänestysmerkinnän tekijät työskentelevät. Vaalilautakunnan tehtävänä on myös tietosuojasta huolehtiminen. Äänestysmerkinnän tekijät käsittelevät äänestäjien henkilötietoja, joita ei voida saattaa kenenkään ulkopuolisen tietoon. Samoin tieto siitä, kuka on äänestänyt on salassa pidettävää. Huoneiden oven vieressä olevien isojen ikkunoiden säleverhot on aikaistu, jotta niistä voi tarvittaessa seurata työskentelyä tietosuojan vaarantumatta.

Kangasniemi väittää, että ”vaalikuoret meni lähetyskuorien mukana erillisiin huoneisiin, ennen kuin ne palautettiin tilaan, jossa ääntenlaskenta oli määrä tapahtua”. Äänioikeuden merkitsijät ottivat palautuskuoret haltuunsa heti kun ne oli avattu kokoustilassa. Merkitsijöiden tehtävänsä oli tarkistaa, että palautuskuoret, joissa ilmeni jokin laissa säädetyistä mitättömyysperusteista, menevät vaalilautakunnan kokouksen tarkistettavaksi. Mikäli mitättömyysperusteita ei ilmennyt, tehtiin merkintä äänioikeuden käyttämisestä ja vaalikuori erotettiin lähetekirjeestä erilleen. Varsinainen ääntenlaskenta suoritettiin, kun kaikki palautuskuoret oli käsitelty ja täsmäytetty. Suljetut vaalikuoret vietiin kokoustilaan, jossa ne avattiin ja lajiteltiin jokaiselle ehdokkaalle omaan laatikkoon. Lajittelun jälkeen laskettiin jokaisen ehdokkaan saamat äänet.

Kangasniemi väittää, että ”saamelaiskäräjien vaalilautakunnan toimiston työntekijöiden esteellisyyttä (sukulaisuus- ja lähisuhteet suhteessa vaaleissa ehdolla olleisiin) koskevia kysymyksiä ei ollut ratkaistu ennen vaaleja”. Vaalilautakunta on tarkistanut esteellisyydet ja esteellisiä henkilöitä ei ole ollut läsnä ääntenlaskennassa. Vaalilautakunnan toimistoon ei ole otettu yhteyttä esteellisyyskysymyksissä, joten po. väite on perusteeton.

Kangasniemi väittää, että ”hylättyjä ääniä ei voinut tarkistaa ääntenlaskun jälkeen”. Vaalilautakunta on tarkistanut mitättömät äänet ja ne on julkisesti ilmoitettu. Jos asiamies olisi ollut paikalla seuraamassa vaalikuorien avaamista ehdokkaiden saamien äänien lukumäärän laskemisessa, hän olisi nähnyt mitättömien äänien lukumäärän.

Kangasniemi väittää, että ”vaalien tuloksen oikeellisuutta ei voi tarkistaa. Mielestäni ääntenlaskennassa on toimittu siten, että minulta on estetty vaalien ääntenlaskennan seuraaminen. Vaikuttaa siltä, että tilanne, joka tapahtui ennen ääntenlaskun alkua, oli suunniteltu, ja että minua yritettiin provosoida siten, että reagoisin jotta minulle voitaisiin soittaa poliisit, jotka sitten poistaisivat minut paikalta. Poliisit totesivat, että heillä ei ollut syytä poistaa minua paikalta. Tapahtumista on todisteena videotallenne, joka todistaa raportin todenperäisyyden”. Saamelaiskäräjälain § 39 mukaan vaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen kolmantena päivänä ääntenlaskennan aloittamisesta klo 18 alkavassa kokouksessaan. Vaalien tulos on alustavasti jo tiedossa, kun ehdokkaiden saamat äänet on laskettu. Valitsijayhdistyksen asiamiehet on kutsuttu seuraamaan ääntenlaskentaa, eikä ketään ole poistettu kuten valitsijayhdistyksen asiamies väittää.

Kuten asiamies edellä toteaa, hänellä on video ääntenlaskennan aloittamisesta, vaikka häntä nimenomaisesti kiellettiin kuvaamasta tilaisuuden ei-julkisen luonteen vuoksi. Valitsijayhdistyksen asiamiehenä toiminut Kangasniemi kuvasi puhelimensa kameralla ääntenlaskentatilaisuudessa sen tultua avatuksi klo 18 vaikka häntä kiellettiin kuvaamasta ja häntä pyydettiin poistamaan video, jonka hän oli luvatta tallentanut.

Palautuskuoret avattiin Sajoksen kokoustila Sistissä ja sen jälkeen työskentely tapahtui saamelaiskäräjien toimitiloissa, joissa olivat läsnä vain ääntenlaskentaan osallistuvat, vaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet, valitsijayhdistysten asiamiehet ja ääntenlaskentapaikalla tarjolla olevista virvokkeista ja välipaloista vastaavat henkilöt. Kukaan asiamiehistä ei jäänyt seuraamaan ääntenlaskennan etenemistä eivätkä he myöskään tulleet paikalle seuraavana aamuna, kun varsinainen vaalikuorien avaaminen ja ehdokkaiden saamien äänten laskeminen tapahtui kokoustila Sistissä sen jälkeen, kun kaikki palautuskuoret oli käsitelty.

31.7.2024
Vaalilautakunta