Sämitigge: Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio tiilám sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân lii pälgisliäkkoo
Sierânâsčielgiittâs šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin Suomâ sämikulttuurân almostittui vuossaargâ 16.9. káidusohtâvuođâi peht. Čielgiittâs lii ráhtám totkeejuávkku Klemetti Näkkäläjärvi, Jouni J.K. Jaakkola já Suvi Juntunen staatârääđi asâttem sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo uássin.
Sämitige saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi toolâi čielgiittâs almostittemtilálâšvuođâst kommentsahâvuáru, mast sun pajedij oovdân tiätuvuáđu huksim tehálâšvuođâ šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumtoimáid sämmilij puoh ärbivuáválijn iäláttâsâin.
Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi ana tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâs pälgisliäkkon, mutâ eskân uccâ uássin tárbulii tiätuvuáđust.
– Lii eromâš tehálâš, ete mij pyehtip nuurrâđ čuákán tutkâmtiäđu já ärbivuáválii tiäđu šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämmiláid, sämmilij puoh ärbivuáváláid iäláttâssáid já sämmilij päikkikuávlun. Taat tiätu lii vala aaibâs liijkás uccáá.
– Mun lam huolâstum tast, ete mij tääbbin tavveen kierdâp šoŋŋâdâhnubástus tovâttem lasaneijee epivisesvuođâst čuuvtij, mutâ lep uáli tuárispeln ovdâmerkkân ruánáá sirdâšumán lohtâseijee tutkâmhaavâin, tutkâmruttâdmist já sierâlágán tooimâin.
Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi pahudij savâstis, ete šoŋŋâdâhnubástus já luánduhiävvu láá eellim uhkedeijee tahheeh sämmilij puoh ärbivuáváláid iäláttâssáid, moh láá miäcástem, kuálástem, nuurrâm, sämityeji já puásuituálu.
– Eromâš korrâ šoŋŋâtileh láá šoŋŋâdâhnubástus mield lasanâm tavveen. Vädis taalvij maŋa mij lep eidu vuáttám eromâš koškes já pakkâ keesi. Epivisesvuotâ já ennustetteevuođâ váilum lii uđđâ normaal. Šoŋŋâdâhnubástus já toos vuáhádum lii vuáđu- já olmoošvuoigâdvuotâkoččâmuš sämmiláid.
Näkkäläjärvi pahudij meid, ete šoŋŋâdâhnubástus hiäjusmit puáttee suhâpuolvâi vuoigâdvuođâ putes pirrâsân, tiervâsvuotân, pyereestvajemân já jieijâs kulttuurân.
Sierânâsčielgiittâsâst pajeduvvoo oovdân ohtân toimân sämmilij šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtim. Šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm sämmilij puoh ärbivuáváláid iäláttâssáid lii meid Sämitige taan paje ohtâ prioriteet.
– Mij lep valmâštâlmin ohjelm oovtâst maaŋgâi oovtâstpargokuoimijguin. Ohjelm kalga vuáđuduđ tutkum tiätun já sämmilij ärbivuáválii tiätun. Äšši lii huápulâš, tastko šoŋŋâdâhnubástusân vuáhádum lii jo argâpeivi sämmilij puoh ärbivuáválijn iäláttâsâin, eeđâi Näkkäläjärvi savâstis.
Šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah Suomâ sämikulttuurân: Čielgiittâs Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission
Čielgiittâs ulmen lii pyevtittiđ tiäđu šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämikulttuurân Suomâ sämmilij päikkikuávlust. Čielgiittâs amnâstâhhân láá ovdebijn tutkâmhaavâin tohhum sahhiittâlmeh, pargopáájáh já tutkâmkirjálâšvuotâ. Čielgiittâs tárkkoo šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâid sämmilij ärbivuáváláid iäláttâssáid já toid lohtâseijee ärbivuáválii tiätun, vuoigâlâšvuotâkoččâmuššáid sehe tiervâsvuotân já pyereestvajemân sämmilij uáinust. Čielgiittâs čáittá, ete nubástusah tábáhtuveh maaŋgâ sierâ kuávluin, já sämikulttuur lii eromâš herkki šoŋŋâdâhnubástusân. Sämmilij eellimpiirâs já šoŋŋâdâh láá nubástum merhâšitteht 1990-lovo rääjist.
Čielgiittâsâst oovdânpuáhtojeh konkreetliih tooimah, moiguin puávtáččii turviđ sämikulttuur siäilum šoŋŋâdâhnubástus paaldâst. Tooimah lohtâseh sämmiláid kyeskee lahâaasâtmân, tutkâmušân, máttááttâsân, haldâttâhân, ärbivuáválii tiäđu vuorkkiimân já meid päikkikuávlu palvâlussáid.
Liŋkkâ almostittemtilálâšvuotân
Lasetiäđuh:
Pirita Näkkäläjärvi
Saavâjođetteijee
044 753 3766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi
