Sämmilij jiešsuurmij estimân lase tyejiniävuh – poolitlâš táttu, tiäđulâšvuotâ já mättim tarbâšuvvoo lase
Suomâst, Ruotâst já Taažâst ässee sämmilij jiešsuurmij keeppidmân láá ovdiist eenâb vyevih. Toi anon väldim váátá kuittâg lase ruttâdem, mättee išedeijeeh ja tiätu sämmilij stuárrum jiešsormeriiskâ tuávááštahhein. Puoh taat váátá lase poolitlii táátu.
Sämirääđi oovtâstpargo puáđusin láá finnim ááigán Tave-enâmijn ässee sämmilij jiešsuurmij estimvuávám. Vuáváámist vuájuh toid stuorrâ hástusáid, maid sämmiliih teivih tave-eennâmlii pyereestvaijeemohtsâškoddeest kulttuurlij já identiteetân lohtâseijee tiädui vyelni. Vuávám tuárju jiešsuurmij aalmuglii estimpargo puoh kuulmâ Tave-enâmist.
”Mist lii tääl ohtsâštave-eennâmlâš strategisâš vuávám tast, ete maht puáhtá estiđ sämmilij jiešsuurmijd. Tääl kalga jotelávt sirdâšuđ keevâtlii paargon já kuáhtáđ jiešsorme suogârdâllee ulmuid. Aanoost láá jo šiev pargoniävuh já vyevih taan paargon, mutâ taid kalga levâttiđ ovdiist vijđásubbooht. Ovdâmerkkân Tave-Laapist láá finnim šiev feerimijd kanadalii ASIST-škovliittâsâst, mii vuáju jiešsuurmij estimân. Ton vievâst olášuttui Tave-Laapist jiešsuurmij estim škovliittâs uássin Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -njunošhaavâ iivij 2017-2018”, iätá sosiaal- já tiervâsvuotâminister Pirkko Mattila.
Jiešsuurmij tuáváást orroo tahhein tarbâšuvvoo lase tiätu
Suomâst, Ruotâst já Taažâst sämiaalmug jiešsuurmij meeri verdiddijn aalmugmiärán lii páihálij árvuštâlmij mield styeres. Lovottâhtiäđuid lii väädis finniđ, tastko etnisii tuáváá lovottem lii lavâttem Tave-enâmijn. Sämisiärváduvâi árvuštâlmij mield stuárráámus riskâjuávhust láá nuorah já koskâahasâš almaah. Tain uáli härvi ocá ääigild iše čuolmâtiilijn sosiaal- já tiervâsvuotâhuolâttâs palvâlusâin. Tondiet jiešsuurmij estimvuáváámist ohtâ strategisâš tiäddučuágástâh lii almai pyereestvaijeem.
Sämmilij peessâm täsiviärdásávt tiervâsvuotâhuolâttâsân já mielâtiervâsvuotâpalvâlussáid lii tehálâš jiešsuurmij estimân.
Jiešsuurmij estimvuávám tárguttâs lii tuárjuđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já visásmittiđ, ete sämmilijn lii tuođâlâš máhđulâšvuotâ peessâđ vaikuttiđ olssis kyeskee miärádâstohâmân. Siämmást tuárjuh sämmilij kulttuurlii identiteet, máhđulâšvuođâ hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid já vuoigâdvuođâ jieijâs eenikielân.
Vuávám rähtimân uásálisteeh aneh tergâdin, ete jiešsuurmij estimist váldojeh huámmášumán sierâlágán riskâtahheeh. Tain tarbâšuvvoo meid lase tutkâmtiätu. Ovdâmerkkân sämmilij historján lohtâseijee válduaalmugân suddâlutmist šoddâm traumah láá tuáistáážân kieđâvuššum liijkás uccáá. Siämmáánáál liijkás uccâ huámmášumán láá pááccám sämmilij seksuaallii já eres viehâvääldi vuáttámušah já suujah, moh jođetteh viehâvááldán.
Jiešsuurmij estimvuávám vuolgâsajeh láá meid etnisii olgoštem kepidem já sierâlágánvuođâ tuhhiittem lasettem. Taat kuáská ovdâmerkkân seksuaalláid ucceeblovvoid, moi kooskâst jiešsormeriskâ lii koskâmiärálávt stuárráb.
Vuáváámist tiädutteh meid tom, ete sämmiliih tarbâšeh eenâb sämmilijd išediđ jiešsuurmij estimist. Ulmen lii finniđ sämmilijd porgâđ jiešsuurmij estimpargo sehe jäävviltääsist já sämmilij virgálijn instituutioin já ornijduumijn.
Tastko sämmiliih láá neelji enâmist (Suomâ, Ruotâ, Taažâ, Ruošâ), jiešsuurmij estimpargo kalga porgâđ raajij rasta. Ko resurseh láá rájáliih, te kalga visásmittiđ, ete toh pyeremuuh toimâvyevih maneh meid raajij rasta. Oovtâstpargo kuáská nuuvt škovliimân, palvâlussáid ko lovvotmân.
Uccâ siärváduvâst jiešsorme lii ain stuorrâ äšši
”Mij tarbâšep eenâb ruokkâdvuođâ sárnuškyettiđ jiešsormejurduin. Toos tarbâšep škovlim já mättim. Jiešhiävulijn jurduin sárnuškyettim lii tehálâš äšši ige ääši oovdân pajedem kolgâččii poollâđ. Jis jiešsormejurduuh láá, te taid puáhtá kieđâvuššâđ”, iätá tuáhtár Heidi Eriksen Ucjuuvâst.
Eriksen mield Suomâst sämmilij jiešsormeriskáid láá tarvanâm vaidâlitteh maŋŋeed, veikâ tiäđust lii lamaš jo kuhháá, ete válduaalmug kooskâst-uv jiešsormeh láá eenâb ko eres Tave-enâmijn.
”Iäru stuorrâ kaavpugij já uccâ siärváduvâi kooskâst lii merhâšittee. Ohtâ jiešsorme uccâ siärváduvâst lii ain hirmâd stuorrâ äšši já tot vaaikut oles siärvádâhân. Jiešsorme puáhtá meid toimâđ mallin iärásáid, kiäin láá jiešhiävuliih jurduuh. Ovdâmerkkân siämmáá suuvâ jesânij uánihis ääigi siste toohâm jiešsormeh uccâ siärváduvâin láá vaidâlitteh táváliih”, Eriksen muštâl
Ume ollâopâttuv professor Lars Jacobsson tuáivu lase kvaliteetlii tiäđu jiešsuurmij riskâtahhein. Sun tiädut, ete jiešsormeest láá maaŋgah peleh: tot puáhtá leđe persovnlâš patârem šlundevuođâst, poolitlâš protest tâi uáivildum ráŋgáštâsân mastnii. Tutkâmušâst kolgâččii vuáijuđ toos, ete mii lii jiešsorme tyehin orroo ulmuu stuárráámus suijâ. Talle puávtáččijm tarvaniđ toid suujáid, moh väivideh ovtâskâs ulmuu já finnejeh suu smiettâđ, vuáváđ já viärráámuu muddoost olášuttiđ jiešsorme.
”Mij tarbâšep tiäđu tast, ete magareh jurduuh ulmuin, kiäh smiettih jiešsorme, láá. Smiettâm lii almolâš ige tot lah vala varalâš, mutâ jiešsorme vuávám lii jo varâlâš. Jiešsuurmij estimvuávám ohtuu ij pijssáá, jis ij siämmást suáppoo konkreetlávt tast, ete kiäst lii ovdâsvástádâs mon-uv porgâmist já tooimâin. Kalga kavnuđ ovdâsvástádâspeeli, mii parga keevâtlii pargo”, Jacobsson muštoot.
Toos lasseen tarbâšuvvoo poolitlâš táttu já poolitlij merideijei ravkkâm. Seminaarist tollum paaneelsavâstâllâm kiäsá čuákán pyereest totkee Anne Silviken Taažâst.
”Jiešsuurmij estim kulá aaibâs puohháid, mist juáhážân”, Silviken muštoot.
Anarist lâi 30.1.–1.2.2019 aalmugijkoskâsii arktâsij kuávlui algâaalmugáid kullee ulmui mielâtiervâsvuotân já jiešsuurmij estimân vuáijoo seminaar. Toos uásálistee sierâ staatâi äššitobdeeh, totkeeh já algâaalmugij ovdâsteijeeh lonotteh feerimijd jiešsuurmij estimpargoost já ton puátusijn. Seminaar lii uási Suomâ saavâjođetteijeepaje Arktâsii rääđist iivij 2017-2019
Artikkâl lii almostittum sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö nettisiijđoin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa
Lasetiäđuh:
ráđádâllee virgeolmooš Meri Larivaara, p. 02951 63634, ovdânommâ.suhânommâ(at)stm.fi
Lasetiäđuh Arktâsii rääđi pargoost jiešsuurmij estimân:
