Seervâ Sämikielâi ookon 25.-31.10.2021

KIELÂOKKO – ǨIÕLLNEÄʹTTEL – GIELLAVAHKKU – KIELIVIIKKO

Kuás: 25.–31.10.2021

Kost: Ubâ Suomâst, Ruotâst já Taažâst

Kiäs: Puohah láá tiervâpuáttám mieldi uásálistiđ

Tuávááš

Ive 2019 viettejii YK aalmugijkoskâsâš algâaalmugij kielâi ive. – International Year of Indigenous Language (iyil2019.org). Teemaive uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid, moh puohtii uáinusân algâaalmugkielâid miätá maailm. Sämikielâi okko uárnejii vuosmuš tove ive 2019. Ive 2020 luhostum sämikielâi kielâoho maŋa Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigeh tuoivuu, ete kielâohhoost šadda tábáhtus mii ličij jyehi ive.

Sämikielah Suomâst

Sämmiliih láá Euroop Union kuávlu áinoo algâaalmug. Suomâst sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi vuáđđun lii vuáđulaahâ, mon mieldi sämmilijn lii algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikielah láá Euroop algâkielah já nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi (tegu suomâkielâ já eestikielâ) aldemuuh hyelkkikielah. Sämikielah sárnuh Suomâst, Ruotâst já Taažâst já Ruošâst. Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ. Vuáđulaavâ mield sämmilijn lii sämmilij päikkikuávlust (Aanaar, Iänudâh, Ucjuuhâ já Suáđigil kieldâ taveuási) jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem tienuuvt ko laavâst asâttuvvoo.

Movtijdittep Suomâ vuáđuškoovlâid toollâđ teemapeeivijd sämikielâin já sämikulttuurist ohhoost 43 (25–31.10.2021). Mij tuáivup, ete puoh škoovlah pyehtih uáinusân sämikielâid kielâohhoost jieškote-uvlágán tooimâin.

Mii lii sämikielâi okko? giellavahkku – ǩiõllneäʹttel – kielâokko?

Sämikielâi oho ääigi viggâp oovtâst finniđ huámmášume sämikieláid. Sämikielâi oho ulmen lii uážžuđ sämikielâ oinuđ já kulluđ ohtsâškoddeest jyehi saajeest. Mij tuáivup, ete puoh uásálisteh taan ohtâsâš viggâmušân uážžuđ sämikielâi ohhoost sämikielâid uáinusân jieškote-uvlágán tooimâin páihálâš, kuávlulâš- já aalmuglâš tääsist.

Mane sämikielâi okko lii tehálâš?

Sämikielah láá teháliih ovtâskâs kielâkevttei, sämiaalmugân já meid syemmilâš ohtsâškoodán. Sämikielah iä lah teháliih tuše viestâdmist, mutâ meid ulmui identiteetân, kulttuuráárbán já oohtânkulluuvâšvuotân toh láá teháliih. Kielâ uáinusân pyehtim piäiválâš elimist lii-uv tehálâš kielâ sajattâhân, oohtânkulâmân já kielâ tuhhiittem keežild. Ko kielâ uáinoo piäiválávt tot šoddâd tobdo, ete mii kielâ lii tohálâš, kielâst lii árvu já tot kulá ohtsâškoodán. Mij tubdâp stuorrâ ilo, ko mii kielah uáinojeh ohtsâškoddeest.

Mij halijdep, ete syemmilâš ohtsâškodde opâččij eenâb já pyerebeht iberdiđ sämikielâid, sämikulttuur já säämi ohtsâškodde-eellim. Mii mielâst lii tehálâš, ete párnááh peivikiäjuin já škoovlâst uápásmuveh sämikieláid. Jis puoh párnááh opâččii muáddi sämikielâ sääni, te tot luptiiččij kielâ áárvu já siämmást tot lasettičij iberdem jieškote-uvlágán kielâid háárán.

Iävtuttâsah kielâoho tooimâi várás

• Kevttiđ sämikielâlijd uápistemkoolbâid, ovd. kirjerááju, purâdemsali, hiivsig, luokka. Valmâš uápistemkoolbah kávnojeh čujottâsâst Opastekylttejä pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi .
• Rähtiđ fraasisänikirje, ovdâmerkkân Pyeri iiđeed, Maht mana? Sämikielâ vuáđusánádâh já fraasih kávnojeh  Pieni sanakirja ensitapaamiseen, arkipäivään ja juhlaan -kirjáást.
• Kuáti.fi lii Sämitige paijeentoollâm säämi arâšoddâdem materiaalpaŋkki. Sijđostuvvâst kávnojeh ei. speelah párnáid.
• Tiäđuid sämmilijn kávnoo sijđostuvvâst https://www.oktavuohta.com
• Povdiđ sämiartistijd škoovlân máttááttiđ lavluid sämikielân teikkâ juoigâđ.
• Táttuđ kolliistâllâđ ulmuid, kiäh láá čeepih mainâstiđ säämi ärbimainâsijd.
• Luuhâđ teevstâid sämikielân já kieđâvuššâđ teevstâ ovdâmerkkân sárgumáin já mááláámáin.
• Nuurrâđ aldapirrâs sämikiel päikkinoomâid, moin puáhtá tastoo čäälliđ. Pyehtivetteđ kevttiđ ävkkin meid informantijd/äššitobdeid.
• Čalâččâttâđ nubij škovlâiguin kielâohhoost, lonottiđ tiäđuid já jurduid.
• Máttááttâllâđ tyeji (sämikietâtyeji). Čyeldiđ ovdâmerkkân čoovdâheervâ.
• Máttááttâllâđ pargoi peht jieškote-uv aašij tuáváduvâid, tego puásuituálusánáduvvâst láávu, ergi jna.. Teikkâ kuálástemsánáduvvâst viermij suáppum.
• Táttuđ škoovlân kolliistâllâđ natiiv sämikielâ sárnoid já äššitobdeid, kiäiguin uáppeeh pyehtih sámástiđ.

Tuáivup, ete uásálistvetteđ taan kiäldulâš haahân. Oovtâst mij pyehtip uáinusân sämikielâid já lasettep sämikielâi tubdâm sämikielâi ohhoost roovvâdmáánust 2021.

Lasetiäđuh:

Má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa, 010 839 3183 / 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Teikkâ uápásmuu kielâoho nettisijđoid www.giellavahkku.org (sijđostâh lekkâs ohhoost 37, 13.9.–19.9.2021)

–

Tiervuođâiguin – Tiõrvʼvuõđin – Dearvvuođaiguin – Terveisin

Tuomas Aslak Juuso

Sämitige saavâjođetteijee