Suomâ staatâ kolgâččij kyeddiđ eenâb ovdâsvástádâs algâaalmug pyereestvajemist, ko maid lii oovdânpuáhtám
Suomâ haldâttâs iävtuttâs soti-uđâsmitmin lii adelum ovdâskoodán juovlâmáánu 8. peeivi. Haldâttâs iävtuttâs ij ane sistees tuárvi kirjimijd sämikielâlij palvâlusâi olášutmist ige Sämitige máhđulâšvuođâin šoddâđ kulluđ já ráđádâllâđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi oovdedmist. Sämiaalmug sajattâhân kyeskee nubástusah lohtâseh sämikielâ lävdikode čuákánpieijâmân sehe lävdikode saavâjođetteijee mieldiorroom- já sárnumvuoigâdvuotân kuávluhaldâttâs čuákkimijn.
– Sämitige tehálijd iävtuttâsâid iä lah váldám ollágin huámmášumán. Taat meerhâš vuod tom, ete soti-uđâsmitmân asâttum ulmeh iä sämmilij uáinust olášuu, kommentist saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso haldâttâs iävtuttâst.
Haldâttâs iävtuttâs mield Laapi pyereestvaijeemkuávlust toimâččij sämikielâ lävdikodde, mon ulmen lii nonniđ sämikielâ sajattuv palvâlusâi orniimist. Sämitiggeest já Nuorttâlij sijdâčuákkimist ličij ohtsis vuoigâdvuotâ nomâttiđ ucemustáá 40 % jesânijn. Nuorttâlij sijdâčuákkimist ličij ohtâ ovdâsteijee. Toos lasseen sämikielâ lävdikode saavâjođetteijest ličij mieldiorroom- já sárnumvuoigâdvuotâ kuávluhaldâttâs čuákkimijn.
Taat čuávdus puávtáččij pyerediđ sämikielâlij ässei vaiguttemmáhđulâšvuođâid jieškielâláid palvâlussáid, mutâ ij kuittâg turvii tuárvi sämmilij kulttuurjiešhaldâšem miäldásijd vaiguttemmáhđulâšvuođâid soti-palvâlusâi oovdedmân ige Sämitige ráđádâllâmsajattuv.
Sote-uđâsmitmist sämmilijd aneh kielâucceeblohhoon šoddâmnáál pyereestvaijeemkuávlust. Sämitigge lii sehe ráđádâlmijn já ciälkkámušâstis tiäduttâm sämmilij algâaalmugsajattuv huámmášumán väldim já iävtuttâm ei. čielgâ sämikielâlij palvâlusâi ornimovdâsvástádâs, kelijdeijee já čuosâttum ruttâdem, sämiaalmug kuáskulâšvuođâ sehe Sämitige jiešhaldâšemsajattuv huámmášumán väldim miärádâstohâmist, mii kuáská sämiaalmug pyereestvajemân.
– Tääl oro, ete piejih sämmilijd eresárvusii sajattâhân, iäge taas lah tuhhiittettee aagah. Mij pivdep Suomâ ovdâskode árvuštâllâđ uđđâsist, ete maht soti-uđâmitmist pastaččii nanosubbooht, ko maid láá iävtuttâm, kyeddiđ ovdâsvástádâs sämmilij pyereestvajemist ja tivvoođ iävtuttâs, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.
Sämikielâlij palvâlusâi orniimân iä iävtut čuávdus soti-lahâaasâtmist
Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi olášume lii iävtuttâs mield vuosâsaajeest kiddâ tast, ete maht uárnejeh já olášuteh sämikielâlijd palvâlusâid pyereestvaijeemkuávlu uđđâ ornijduumeest. Sämmilijn ličij vuoigâdvuotâ uásálistiđ sämitiggelaavâ 9 § miäldásij ráđádâlmij peht. Sämitige já pyereestvaijeemkuávlu kooskân iä iävtut ráđádâllâmkenigâsvuođâ pargoidis hoittáámân lohtâseijee oovtâstpargoost, uulmijn tâi pargojuávust – tego iävtutteh kieldâi já pyereestvaijeemkuávlu kooskân.
Sämitige iävtuttâs sämikielâlij palvâlusâi ornimovdâsvástádâsâst ij lah valdum haldâttâs iävtuttâsân. Haldâttâs iävtuttâs mield äššigâsâst ličij vuoigâdvuotâ kevttiđ säämi kielâlaavâ uáivildem vuovvijn sämikielâ sämmilij päikkikuávlu kieldâin pyevtittum sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlust tagarijn sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin, maid pyevtitteh tuš päikkikuávlu kieldâi ulguubeln orroo palvâluspyevtitteijee toimâsoojijn.
Ovdánmin oovdeb soti-valmâštâllâm háárán iävtutteh Laapi pyereestvaijeemkuávlu ruttâdmân sämikielâ lase. Mutâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem oovdedmân tâi Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâsvástádâsân čujottum sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi väldikodálii oovdedmân iä čuujoot sierâ ruttâdem. Tuođâlâš sämikielâlij palvâlusâi olášume puáhtá kuittâg teivâđ hástusijd tast, ete laseuási kevttimtárguttâs ij lah čonnum sämikielâlij palvâlusâi orniimân.
Lasetiäđuh:
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi
