Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal, mii ucceed máttááttâs- já šoddâdemsyergi tiätuvänivuođâ sämmilijn, lii almostum!

Tiäđáh-uv tun, ete mii lii algâaalmug? Maid tun tiäđáh sämmilijn? Suomâst lii stuorrâ tiätuvänivuotâ sämmilijn, sii kulttuurist já algâaalmugvuoigâdvuođâin. Uđđâ olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal norá tiäđu já oonâid máttááttâs- já šoddâdemsuárgán sehe sämmilij sahhiittâlmijd fáádá väldimist uássin máttááttâs. Fáddán lii eereeb iärrás olmoošvuoigâdvuotâvuáđu, algâaalmug, historjá já pággulädijduttem, kielâliih já kulttuurliih olmoošvuoigâdvuođah, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah já viestah šoddâdemsuárgán. Materiaal lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon.

Tuuli Miettunen olášuttij máttááttâs- já kulttuurministeriö tiilám čielgiittâs sämmilâštiäđust oppâmateriaalijn ive 2020 já hoksái, ete tiätu lii uccáá já jis tot lâi, te tot lâi toovlášhistorján pááccám já kiärdui raasistlii stereotypia (Miettunen 2020). Sämitige paijeentoollâm Oktavuohta -siijđoh fäälih sämmilâštiäđu já amnâstuvâid máttááttâs toorjân, mutâ ko kiäččá vijđáht, te škovlâsysteemist – já ton peht oles syemmilii ohtsâškoddeest – tiettih sämmilijn tuođâi uccáá.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäddut, ete Suomâst kolgâččii olášuttiđ meid vyeleeb lahâasâttem tääsist vuáđulaavâ (17 §) tähidem vuoigâdvuođâ sämmiláid paijeentoollâđ já ovdediđ algâaalmugin jieijâs kielâ já kulttuur, jiešmeridemvuoigâdvuođâ sehe vuáđulaavâ tähidem jiešhaldâšem sämikuávlust (121 §). Algâaalmug vuoigâdvuođah láá miäruštâllum meid aalmugijkoskâsii rievtist, te koččâmuš ij kolgâččii tuš toohâđ poolitlâžžân.

Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem ij lah olášum Suomâst tuárvi pyereest máttáátteijeeškovliimist (Ihmisoikeuskeskus 2014; Kasa ym., 2021). Tietimettumvuotâ olmoošvuoigâdvuođâin já sämmilijn toovât vijđes vaikuttâsâid sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášumán. Ovdâmerkkân sämmilij sajattuv algâaalmugin iä ibbeerd, veikâ Suomâ vuáđulaahâ tom tuubdâst. Vuáđulaavâ tähidem kielâliih vuoigâdvuođahkin iä olášuu tuárvi tondiet. Ovdâmerkkân vuoigâdvuotâ jieijâskielâláid sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid tâi sämikielâ kevttimân virgeomâháin ij olášuu tuárvi. Sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs finnee ain tuš uási sämmilâšuáppein.

Suomân kiärdulávt cuoigiimeh olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn sämmilij kohtâlmist

Suomâ lii finnim kiärdulávt cuoigiimijd olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn om. algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuotân siähánmist já vuoigâdvuođâi vááijuvlii olášuumeest. Tääl lii jo äigi, ete Suomâ staatâ toimâškuát sämmilij vuoigâdvuođâi olášume pyerrin eereeb iärrás tienuuvt, ete puáhtá uáinusân olmâ tiäđu, tuubdâst vuoigâdvuođâi kenigitteevuođâ sehe tarvan sämmilij kuáhtám olgooštmân já vajosaahân.

Sämmilij kulttuurlijd vuoigâdvuođâid uhked tietimettumvuotân vuáđuduvvee haavâi lasseen šoŋŋâdâhnubástus

Tiina Sanila-Aikio muštoot, ete ”šoŋŋâdâhnubástus nubásmit puoh”. Sanila-Aikio sahâvuárust puáhtoo oovdân, maht korrâsumos šooŋah láá jo lasanâm. Šoŋŋâdâhnubástus uáinoo eromâšávt arktâsii kuávlust. Tuš šoŋŋâdâhnubástus ij uhked sämmilij eellimtile peic meid tietimettumvuotâ joođeet maŋgáid havváid, moh tuššâdeh iäláttâs já kulttuur juátkim hinnáid. Sämmilij kulttuurliih vuoigâdvuođah láá-uv noonâ ohtâvuođâst eennâmvuoigâdvuođáid.

Olmoošvuoigâdvuotâškovlimamnâstuv puáhtá rijjâ luođiđ já toos lasseen tot puátá uássin Demokratia- já olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem máttááttem- já šoddâdempargoost -eromâškuursâ. Kuursâ uássin čáittoo meid Suvi West Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumentelleekove, mii lii tehálâš sahâvuáru sämmilij uáinust. Elleekove lii almostittum Koulukino -palvâlusâst já čohčuv 2021 lii Koulukinon puátimin lase oppâmateriaal, maid oppâlájádâsah pyehtih kevttiđ.

Uđđâ oppâmateriaal lii čuosâttum toorjân máttáátteijeid já tiättun vijđes aalmugân

Áárvu mield paijeel 70 % sämmilijn áásá sämikuávlu ulguubeln (kj. Keva 2020), já taam kolgâččij jyehi máttáátteijee tiäđuštiđ; finnee-uv uáppee tiäđu jieijâs kulttuurist já demokratiašoddâdem tááhust tehálâš tiäđu ovdâmerkkân sämitiggeest ohtsâškoddeest toimâmân? Já nube tááhust, maggaar tiäđu syemmilâš uáppee finnee sämmilâšvuođâst?

Tääl almostittum olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal fáálá tiäđu eereeb iärrás sämmilijn, algâaalmug ja jiešmeridemvuoigâdvuođâ olmoošvuoigâdvuotâvuáđust, historjást já škoovlâ roolist, kielâlijn já kulttuurlijn olmoošvuoigâdvuođâin, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâst sämmiláid já oonâid máttáátteijeid já šoddâdeijeid. Merhâšittee uáinu lii meid sämmiliih ohtân aalmugin Säämist, mii uulât staatâi raajij rasta. Mieldi láá sämmilij sahâvuáruh jiešmeridemvuoigâdvuođâst, iäláttâsâst, koskâvuođâst luándun já máttááttâsmateriaalijn.

Škovlimamnâstâh lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon. Pargo olášuttui uássin Olmoošvuoigâdvuođah, demokratia, áárvuh já dialogi šoddâdmist -haavâ 2018-2021, mon tárguttâssân lii lamaš pyerediđ olmoošvuoigâdvuotâtiäđulâšvuođâ šoddâdemsyergist. Haavâ láá ruttâdâm ive 2020-2021 Ihmisoikeuskeskus, riehtiministeriö já Helsig ollâopâttâh.

Lasetiäđuh:

Tuija Kasa, äššitobdee (uásiáigásâš), Ihmisoikeuskeskus / náguskirjetotkee, Helsig ollâopâttâh, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa@helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee, sämitigge, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Sirpa Rautio, hovdâ, Ihmisoikeuskeskus, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi

Käldeeh:

Ihmisoikeuskeskus (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus. Čujottâsâst: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review, 4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Valmiuksia saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen – nuuvtá škovlim máttáátteijeid: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kove: Kevin Francett