Olmmošriekteoahppamateriála lea almmustahtton oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi diehtovádjitvuođa deavdima várás!

Dieđátgo, maid dárkkuha eamiálbmot? Maid dieđát sámiid birra? Suomas lea diehtovádjitvuohta sámiid, sin kultuvrra ja eamiálbmotvuoigatvuođaid birra. Ođđa olmmošriekteoahppamateriála čohkke dieđuid ja neavvagiid oahpahus- ja bajásgeassinsuorgái sihke sápmelaččaid jearahallamiid fáttá oahpahusa oassin váldima várás. Fáddán leat earret eará olmmošriektevuođustus, eamiálbmot, historjá ja bággosuomaiduhttin, gielalaš ja kultuvrralaš olmmošvuoigatvuođat, dálkkádatnuppástusa váikkuhusat ja ovdanboahtimat bajásgeassinsuorgái. Materiála lea dahkkon Helssega universitehta pedagogihka dieđagotti, sámedikki ja Olmmošriekteguovddáža oktasašbargun.

Tuuli Miettunen barggai oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa sámedieđus oahppamateriálain jagi 2020 ja gávnnahii, ahte dieđut leat uhcán ja juos dat ledje, dat ledje ovdahistorjái báhcán ja geardduhedje rasisttalaš stereotypiijaid (Miettunen 2020). Sámedikki bajásdoallan Oktavuohta -siiddut fállet sámedieđuid ja materiálaid oahpahusa doarjjan, muhto viidát geahčadettiin skuvlamáilmmis – ja dan bokte olles suopmelaš servodagas – dihtet sápmelaččaid birra duođaige uhcán.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuha, ahte Suomas galggašii ollašuhttit maiddái vuolit láhkaásaheami dásis vuođđolága (17 §:a) dáhkidan vuoigatvuođa sápmelaččaide doalahit ja ovddidit eamiálbmogin iežaset giela ja kultuvrra, iešmearridanvuoigatvuođa sihke vuođđolága dáhkidan iešráđđema sámeguovllus (121 §). Eamiálbmoga vuoigatvuođat leat meroštallon maiddái riikkaidgaskasaš rievttis, nu ahte gažaldaga ii galggašii dušše politiseret.

Olmmošriektebajásgeassin lea ollašuvvan Suomas váilevaččat oahpaheaddjiidskuvlemis (Olmmošriekteguovddáš 2014; Kasa jne., 2021). Diehtemeahttunvuođas, mii guoská olmmošvuoigatvuođaid ja sámiid, leat viiddes váikkuhusat sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamii. Ovdamearkan sámiid sajádat eamiálbmogin ii áddejuvvo, vaikke Suoma vuođđoláhka dan dovddasta. Vuođđolága dáhkidan gielalaš vuoigatvuođatge eai ollašuva doarvái dan dihtii. Ovdamearkan vuoigatvuohta iežasgielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaide dahje sámegiela geavaheapmái virgeoapmahaččain ollašuvvá váilevaččat. Sámegielaid ja sámegielat oahpahus juksá ain dušše oasi sápmelašoahppiin.

Supmii jeavddalaččat cuigemat olmmošriektegohcinorgánain sámiide guoski meannudemiin

Suopma lea jeavddalaččat ožžon moaitámušaid olmmošriektegohcinorgánain ee. eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuhtii guoskamis ja vuoigatvuođaid váilevaš ollašuvvamis. Leage juo áigi, ahte Suoma stáhta álgá doaimmaide sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama várás ee. buktimiin almmolašvuhtii rivttes dieđuid, dovddastemiin vuoigatvuođaid geatnegahttivuođa sihke darvánemiin sámiid deaividan vealaheapmái ja vaššisáhkii.

Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođaid uhkida diehtemeahttunvuhtii vuođđudeaddji doaimmaid lassin dálkkádatnuppástus

Tiina Sanila-Aikio muittuha, ahte ”dálkkádatnuppástus boahtá rievdadit buot”. Sanila-Aikio sáhkavuorus buktojuvvo ovdan, man láhkai garrasut dálkeroasut leat juo lassánan. Dálkkádatnuppástus oidno erenomážit árktalaš guovllus. Dušše dálkkádatnuppástus ii áitte sámiid eallindiliid muhto maiddái diehtemeahttunvuohta doalvu máŋggaid doaimmaide, mat duššadit ealáhusa ja kultuvrra joatkima eavttuid. Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođat leatge lávga oktavuođas eanavuoigatvuođaide.

Olmmošriekteoahppamateriála oažžu friija luđet ja lassin dat boahtá Demokratiija- ja olmmošriektebajásgeassin oahpahus- ja bajásgeassinbarggus – spesiálakurssa oassin. Kurssas čájehuvvo maiddái Suvi West Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumeantafilbma, mii lea dehálaš sáhkavuorru sámiid perspektiivvas. Filbma lea olggosaddon Koulukino – bálvalusas ja čakčat 2021 lea boahtimin lasi oahppamateriála Koulukinoi oahppolágádusaid atnui.

Ođđa oahppamateriála lea dárkkuhuvvon veahkkin oahpaheaddjiide ja viidát diehtun álbmogii

Árvvu mielde badjel 70 % sápmelaččain ássá sámeguovllu olggobealde (gč. Keva 2020), ja dán lea juohke oahpaheaddji dehálaš diehtit; oažžugo oahppi dieđuid iežas kultuvrra birra ja demokratiijabajásgeassima dáfus relevánta dieđuid ovdamearkan sámedikki birra servodagas doaibmamii ? Ja nuppe dáfus, makkár dieđuid suopmelaš oahppi oažžu sápmelašvuođas?

Dál olggosaddon olmmošriekteoahppamateriála fállá dieđuid earret eará sámiin, eamiálbmoga ja iešmearridanvuoigatvuođa olmmošriektevuođustusas, historjjás ja skuvlla rollas, gielalaš ja kultuvrralaš olmmošvuoigatvuođain, dálkkádatnuppástusa váikkuhusain sápmelaččaide ja neavvagiid oahpaheaddjiide ja bajásgeassiide. Guovddáš perspektiiva lea maiddái sápmelaččat oktan álbmogin Sámeeatnamis, mii ollá rájáid badjel. Mielde leat sápmelaččaid sáhkavuorut iešmearridanvuoigatvuođas, ealáhusas, gaskavuođas lundui ja oahppomateriálain.

Oahppamateriála lea dahkkon Helssega universitehta pedagogihka dieđagotti, sámedikki ja Olmmošriekteguovddáža oktasašbargun. Bargu ollašuhttui Olmmošvuoigatvuođat, demokratiija, árvvut ja dialogiija bajásgeassimis – prošeavtta 2018-2021 oassin, man dárkkuhussan lea leamaš buoridit olmmošriektediđolašvuođa bajásgeassinsuorggis. Prošeavtta leat ruhtadan jagiid 2020-2021

Olmmošriekteguovddáš, vuoigatvuođaministeriija ja Helssega universitehta.

Luđe materiála, man sáhttá friija geavahit: Alkuperäiskansa saamelaiset ja ihmisoikeudet – Ihmisoikeusperusta, kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja viestejä opettajille

Lassidieđut:

Tuija Kasa, áššedovdi (oasseáigásaš), Olmmošriekteguovddáš / nákkosgirjedutki, Helssega universitehta, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa@helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, sámediggi, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Sirpa Rautio, hoavda, Olmmošriekteguovddáš, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi

Gáldut:

Olmmošriekteguovddáš (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Olmmošriekteguovddáš. Čujuhusas: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Oahpahus- ja kulturministeriija olggosaddimat 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – sámediehtu oahpahusa várás: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Dáiddut sáme- ja románanuoraid deaivideapmái – nuvttá skuvlen oahpaheaddjiide: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Govva: Kevin Francett


Juoge siiddu ovddosguvlui

Eará ođđasat