Kirku ánui ándagassii sápmelaččain – Sámediggi vuordá konkrehta doaimmaid

Sámedikki ságajođiheaddji sadjásaš Tuomas Aslak Juuso jurddaša ahte ándagassii átnun lea dehálaš lávki, man mearkkašupmi mihtiduvvo boahttevaš daguiguin.

– Dilálašvuođas lei munnje čiekŋalis mearkkašupmi. Gaskkohagaid gatnjalat golgagohte čalmmiin, go gullen go kirku ánui ándagassii sápmelaččain. Orui áidnalunddot leat mielde bottus, mas mieđihuvvui ahte lea meddojuvvon ja sámeservoša vásáhusat dovddastuvvojedje duohtan. Mii sápmelaččat eat leat hárjánan dákkárii, dat dáhpáhuvvá hárvet suopmelaš servodagas, dadjá Juuso.

Vaikko dilálašvuođas lea gollan áigi, Juuso čalmmustahttá, ahte jearaldagas ii lean dušše ovttaskas dáhpáhus, muhto doaivvu mielde mearrediđolaš proseassa.

– Mii háliidit loktet ášši vel ságastallamii ja muittuhit, ahte ándagassii átnun lei easkka álgu. Dál lea dehálaš bisánit guorahallat, mat áššit leat dan maŋŋá dáhpáhuvvan ja mat leat vel ovddabealde. Ulbmilin lea joatkit ságastallama gudnejahtti ja ovddideaddji vugiin, joatká Juuso.

Suoma evangelaš-luteralaškirku ordnii Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat kirkus – Saamelaiset kirkossa -prošeavtta loahppaipmilbálvalusa Turku duopmokirkus miessemánu 8. beaivve 2025. Loahppaipmilbálvalusas earkebismá Tapio Luoma ánui ándagassii olles Suoma evangelaš-luteralaš kirku ja buot bismmáid beales sámeálbmogis. Kirku dovddastii, ahte daningo dat lea oassálastán stáhta ja servodaga doaimmaide, lea dat oasistis dorjon sápmelaččaid assimilerema váldoálbmogii ja sámegielaid ja kultuvrra hávkadeami. Kirku mieđihii ahte lea doaibman vugiiguin, mat leat ožžon sápmelaččaid čiegadit ja juoba heahpanit iežaset kultuvrra ja identitehta.

Buoret ovttasbarggu guvlui boahttevuođas

Sámedikki lahtut Tauno Ljetoff ja Ulla-Maarit Magga doaibmaba prošeavtta stivrenjoavkkus, man bismmáidčoahkkin nammadii. Guktuide lei stuorra gudni oassálastit stivrenjoavkku bargui ja antologiija ráhkadeapmái.

– Lea dehálaš dovddastit ándagassii átnuma ja olles proseassa mearkkašumi. Ándagassii átnun buhtista beavddi vássán áiggi oasil ja láhčá eavttuid buoret ovttasbargui boahttevuođas. Dál galgá geahččat ovddos. Searvegottiide báhcá ovddasvástádus das, ahte ándagassii átnun ja ávžžuhusat eai báze sátnin, muhto ožžot konkrehta hámi. Dárbbašuvvojit dagut, mat buktet sisdoalu ja jotkkolašvuođa. Mis leat buorit eavttut, muhto lea maiddái dehálaš dovdat sámeservoša dili ja smiehttat, mo dás ovdánit, gávnnaha Ljetoff.

Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat kirkus – Saamelaiset kirkossa -prošeakta gulai sápmelaččaid ja kirku gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanprosessii. Ulbmilin lei burgit vejolaš ruossalasvuođaid sápmelaččaid ja kirku gaskkas, buoridit sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ja ovddidit sápmelaččaid vuoiŋŋalaš eallima oktavuođas bargon barggu Suoma evangelaš-luteralaš kirkus. Prošeavtta konkrehta buktosat leat: antologiija, loahpparaporta ja loahpparaportii čahkaduvvon ávžžuhusat.

– Mii eat vuordde fiinna vuostáiváldima dahje rukses ránu, muhto konkrehta doaimmaid, mat čájehit eakti hálu vuhtiiváldit min. Unna searvegottiin dárbbašuvvo erenomáš doarjja sámegielat tulkomii kirkolaš dilálašvuođain ja nuoraid eahkediin. Dain dilálašvuođain livččii dehálaš, ahte mielde livčče sámegielat bargit, Ulla-Maarit Magga dadjá.

Magga mielde guhkes áigegaskka ulbmilin galgá leat sirdáseapmi tulkomis sámegielat doibmii, go vel giela máhtti bargiid mearri lassána.

– Ekonomalaš doarjja lea guovddážis, vai sápmelaččat sáhttet oassálastit searvegoddeeallimii iežaset gielain ja kultuvrra mielde, Magga deattuha.

Prošeavtta ávžžuhusain oassi leat luondduset beales oppalašulbmilat ja oassi fas konkrehta ulbmilat sierra doibmiide. Oppalašulbmiliid mielde Suoma evangelaš-luteralaš kirku geahččala nannet sápmelaččaid sajádaga kirkus ja dan ráhkadusain. Ulbmilin lea ovddidit sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid, lasihit sápmelaččaid oasálašvuođa ja váikkuhanvejolašvuođaid ja maid doarjut sámegielaid ja kultuvrra stuđerema ja ealáskahttinbarggu. Kirku ovddida maiddái rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu sápmelaččaid gaskkas ja eará eamiálbmogiiguin. Dasa lassin geahččalit lasihit diđolašvuođa sápmelaččaid birra ja ovddidit dásseárvosaš ovttastallama.

Vejolašvuohta konkrehta nuppástusaide searvegottiin

Konkrehta ulbmiliid mielde sápmelaččaid ruovttuguovllus sámebarggu galgá čáhkadit searvegottiid strategiijai ja dat galgá oidnot konkrehta doaimmas, dego mánáid- ja nuoraidbarggus, diakoniijas ja ipmilbálvaluseallimis Bargiin eaktuduvvo doarvái buorre sámegiela máhttu ja kulturdovdámuš. Searvegottit galget sihkkarastit, ahte sámegielat ja kulturvuđot doibmii leat dárbbašlaš sajit, ja kultuvrra sáhttá vuhtiiváldit maiddái ovdamearkan kirkotekstiillain.

Sámedikki nammadan kirkočoahkkinovddasteaddji ja Sámedikki lahttu Aslak Pekkala deattuha, ahte kirku ja sápmelaččaid gaskavuođa ovddideamis kulturdovdámuš lea guovddáš rollas.

– Loahpparaporta ja antologiija sánuhedje bures dan, mas leat vuolgán johtui ja mat muttut mátkki áigge leat leamaš. Erenomážit kulturdovdámuša mearkkašupmi boahtá čielgasit ovdan, dat veahkeha áddet jurdagiid, doaibmanmálliid ja kirku ja sápmelaččaid gaskavuođa historjjálaš duogáža.

Pekkala čalmmustahttá, ahte ávžžuhusaid ollašuhttin geavadagas eaktuda nana ovttasbarggu kirku, Sámedikki ja stáhta gaskii.

– Ovdamearkan bargiid giellaoahpuid ollašuhttin gáibida doarvái ruhtadeami. Almmá konkrehta doarjaga buoritge ávžžuhusat báhcet álkit báhpára ala, dadjá Pekkala.

Prošeavtta stivrenjoavku lea evttohan ávžžuhusaid sierra doibmiide ja ovdamearkan ávžžuhan, ahte kirkoráđđehus várre doarvái stuorra mearreruđa kirku bargiid sámegielaid giellaoahpuid várás. Ávžžuhusaid vuođul Oulu bismágotti duopmokapihtal lea bovdemin čoahkkái bargojoavkku, man bargun lea giellaskuvlejumi doarjuma plánen.

Stivrenjoavku lea maiddái ávžžuhan, ahte juohke duopmokapihtal nammada sámebarggu oktavuođaolbmo. Ávžžuhusa mielde oktavuođaolbmot leat juo nammaduvvon Espoo, Lapua ja Tampere bismágottiide. Kirkus boahtán dieđu mielde maiddái eará bismágottit plánejit nammadit oktavuođaolbmo čavčča áigge. Oktavuođaolbmo bargun lea doaibmat liŋkan eaktodáhtolaččaid ja sámebarggu bargiid gaskkas. Dasa lassin son guoddá ovddasvástádusa bismágottiid guovlluid diehtojuohkimis ja koordineremis sápmelaččaid ja sámebarggu guoski áššiin.

Sámediggi čuovvu ávžžuhusaid ollašuvvama

Earkebismá Luoma ovdanbuvttii iežas sáhkavuorus, ahte kirku háliida čatnasit eahpevuoiggalašvuođaid divvumii ja nannet sápmelaččaid ovttaveardásaš sajádaga ja oasálašvuođa kirkus. Luoma mielde sámekultuvrra ja vuoiŋŋalašvuođa oidnon ja gullon kirkus lea skeaŋka, mii riggudahttá olles kirku.

Sámedikki I várreságajođiheaddji Leo Aikio mielas ándagassii átnun lea historjjálaš ja mearkkašahtti dahku, muhto deattuha, ahte dan duođalaš árvu mihtiduvvo easkka boahttevaš jagiid áigge.

– Ándagassii átnun lea dehálaš lávki, muhto dan váikkuhus lea gitta das, mo kirku ollašuhttá ávžžuhusaid geavadagas. Sápmelaččat kirkus -prošeavtta loahpparaporta ja antologiija fállet nana vuođu joatkkabargui. Sámediggi áigu čuovvut, mo ávžžuhusat ollašuhttojit geavadagas ja mo kirku vuhtiiváldá sápmelaččaid boahttevuođas.

Aikio čalmmustahttá, ahte searvegottiid čatnašupmi mearrediđolaš bargui lea mearkkašahtti.

– Vuorddán, ahte sánit nuppástuvvet dahkun, ja ahte searvegottit sierra guovlluin Suomas álget aktiivvalaččat doarjut sámekultuvrra ja -giela. Dušše konkrehta daguid bokte ándagassii átnuma mearkkašupmi sáhttá šaddat bissovaš nuppástusa oassin, dadjá Aikio.

Sápmelaččat kirkus -prošeavtta loahpahandilálašvuođat ordnejuvvojedje Heahtás 23.3.2025 ja Anáris 24.3.2025. Sápmelaččaid ruovttuguovllu searvegottit ordnejedje sáhtu loahppaipmilbalvalussii Turkui. Sámedikki ságajođiheaddji sadjásačča lassin loahppaipmilbálvalussii oassálaste I várreságajođiheaddji Leo Aikio ja ságajođiheaddji veahkkebargi Niina Siivikko, prošeavtta stivrenjoavkkus doaibman Sámedikki lahtut Tauno Ljetoff ja Ulla-Maarit Magga ja maid Sámedikki nammadan kirkočoahkkinovddasteaddji ja Sámedikki lahtu Aslak Pekkala.

• Vurkohus: Sápmelaččat kirkus, loahppaipmilbálvalus Turku duopmokirkus ─ Virtuálakirku
• Loahpparaporta: Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat kirkus – Saamelaiset kirkossa (29.1.2025)
• Luottat – bálgát – luoddaearut -antologiija: Tiet – polut – risteykset (almmustahtton 23.3.2025)

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji sadjásaš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
I várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi