Riikkabeaivvit dohkkehedje sámediggeláhkaárvalusa – Sámedikki golmmalogi jagi bargu addá bohtosiid

Guhkes vuordin lea nohkan ja riikkabeaivvit dohkkehedje sámediggeláhkaárvalusa čielga loguiguin. 

– Dát lea historjjálaš beaivi sápmelaččaide. Guhkes gillámuš lea nohkan ja sámeservoša áŋgiris bargu bálkkašuvvo, dadjá Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi. 

Sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddji Sámediggi lea gáibidan sámediggelága dárkkisteami golmmalogi jagi áigge, dan rájes go láhka ásahuvvui 1995. Sámediggi ii leat goassige dohkkehan jietnavuoigatvuođa paragráfa lappalašákka. Dál ealáhusaide, ii etnisitehtii, čujuheaddji lappalašágga viimmat sihkkojuvvo eret lágas. 

– Dál njulgejuvvo Suomas hálddašan riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid loavkidandilli, man ON leat gávnnahan jagiin 2019 ja 2022. Olmmošvuoigatvuohtaloavkideamit leat boahtán das, ahte sámediggelága jietnavuoigatvuođa sámediggeválggain meroštalli kritearat leat alimus hálddahusrievttis dulkojuvvon vugiin, man Sámediggi ii leat goassege dohkkehan. Dán dihte válgalogahallamii leat beassan olbmot, geaid Sámedikki orgánat eai leat dovddiidan sámeservoša lahttun, Sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi dadjá. 

– Háliidan giitit oaiveministtar Petteri Orpo ja su ráđđehusa das, ahte sii čatnasedje nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja dolvo sámediggeláhkaođastusa mollii. Giitu maiddái opposišuvdnabellodagaide, mat adde nana doarjaga sámediggeláhkaárvalussii, Näkkäläjärvi dadjá. 

Gažaldat lea das, leago sápmelaččain Suomas iežaset, friddja jietna

Sámediggelága ođasmahttin lea válmmaštallon badjel logijagi áigge njealji ráđđehusbajis. Vuosttas bargojoavku ásahuvvui jagis 2012. Bargu sámediggelága ođasmahttima várás lihkostuvai čađahuvvot goittotge easkka Oaiveministtar Orpo (olgešbellodat) ráđđehusa doaimmas.  

– Lean ilolaš dan ovddideaddji ja buori ságastallankultuvrras, mii mis Sámedikkis leamašan oaiveministtar Orpo ráđđehusain. Háliidan giitit olles riikkabeivviid ja erenomážit vuođđoláhkaváljagotti dán proseassas ja dan áigge čájehuvvon čatnašumis, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. 

Ođasmahttima mielde Suopma dovddasta maiddái siskkáldas láhkaásaheamis sámeálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa. Vuoigatvuođa ollašuvvan nannejuvvo earret eará dainna lágiin, ahte buoriduvvo sápmelaččaid ja eiseválddiid gaskasaš ovttasdoaibman- ja ráđđádallanmeannudeapmi riikkaidgaskasaččat sajáiduvvan eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja dihtui vuođđuduvvi miehtama prinsihpa (free, prior and informed consent eli FPIC) vuoiŋŋas. 

Kritearat jietnavuoigatvuhtii ja válgagelbbolašvuhtii Sámediggeválggain divvojuvvojit gudnejahttimiin sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa, ja njulgemiin riikkaidgaskasaččat gávnnahuvvon olmmošvuoigatvuohtaloavkidemiid viimmat. Boahttevuođas vejolaš sierramielalašvuođat bohtet vuođđudanvuloš ođđa sorjjasmeahttun ja áššedovdi nuppástusohcanlávdegotti čoavdimii, seammás go alimus hálddahusriekti seailu lágas dušše váidinlobi bokte. 

– Dán láhkaásaheamis lea iešalddes gažaldat das, oažžugo Suomas sápmelaččain leat iežaset, friddja jietna. Lea dehálaš, ahte sámediggelága ođasmahttima mielde nannet ráđđádallama ja ovttasbarggu ráhkadusaid, daningo mis leat leamaš dilit, main ovttasbarggus lea biehttaluvvon. Ná mii beassat ovttasbargat suopmelaš servodagain dan sihkkarastima várás, ahte sámegielain ja kultuvrras lea boahttevuohta Suomas, joatká Juuso. 

Ođasmahtton láhka buktá konkrehta buoridemiid

Ođasmahtton láhka buorida sápmelaččaid giela ja kultuvrra guoski iešráđđema ja Sámedikki doaibmaneavttuid. 

– Lága ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa ođasmahttin lea boahttevuođa dáfus mearkkašahtti, daningo dat buktá ovddalgihtii dieđu ja dahká njuovžilabbon eiseválddiiguin čađahanvuloš ráđđádallanproseassaid, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Leo Aikio.  

– Erenomáš ilolaš lean das, ahte ođasmahtton láhka buktá konkrehta buoridemiid, dego johtti jienastanbiilla ja válgabeaivvi jienastusa máŋgga báikegottis sámeguovllu gielddain. Dát ođasmahttimat álkidahttet jienasteami guhkes mátkegaskkaid sámeguovllus ja nannejit demokratiija, joatká Aikio. 

Láhkaođastus lea sámeservoša oktasaš rahčamuš

Sámediggelága čađadoalvun lea sámeservoša oktasaš olahus. Sámedikki ságadoallit giitet buohkaid, geat leat golmmalogi jagi áigge rahčan sámediggelága ođasmahttima ovdii.  

– Stuorra giitosat gullet ovddeš Sámediggái ja Sámedikki ovddit ságadolliide Pekka Aikioi, Klemetti Näkkäläjärvii ja Tiina Sanila-Aikioi, guđet barge hirbmat stuorra barggu iežaset bajiiguin. Váimmolaš giitosat min beales sámeservošii, -eaktodáhtolaččaide, -aktivisttaide ja juohke sápmelažžii, guhte lea bidjan iežas áiggi ja návccaid sámediggeláhkaođastusa ovdii, Näkkäläjärvi, Aikio ja Juuso dadjet.  

– Mii adnit maiddái hui ollu árvvus suopmelaš servodaga ovttasbargoguimmiid ja oassebeliid, guđet leat dorjon sápmelaččaid dán proseassa áigge, Näkkäläjärvi, Aikio ja Juuso dadjet. 

Áigi báhcá giella- ja kulturbargui

Sámediggi geahččagoahtá dál boahttevuhtii, go áigi báhcá sámediggeláhkaođastusas.  

– Mis lea ollu bargu ovddas. Buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela gáibidit nannema ja ealáskahttima. Sápmelaš kultuvra ánssáša lasi doarjaga. Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat dárbbašit dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvanprográmma. Sápmelaččaid sajádaga EU mearrádusdahkamis galgá nannet. Sámediggi háliida maiddái leat aktiivvalaš sámeguovllu eallinfámu ovddideamis ja davveguovllu ássama doarjumis, Näkkäläjärvi, Aikio ja Juuso dadjet. 

Lassedieđut:

Pirita Näkkäläjärvi (dušše 19.6.)
Ságadoalli
040 7533 766
pirita.nakkalajarvi@samediggi.fi 

Leo Aikio
I várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi 

Tuomas Aslak Juuso
II várreságadoalli, ságadoalli sadjásaš
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi