Sämitigge pettâšum vuáđulahâváljukode miärádâsân - vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm
Ovdâskodde vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm, ige laahâ vaarâ innig ovdán ovdâskode olesčuákkim jienâstmân. Lahâuđâsmitmist lâi tárguttâs ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume já toos lasseen ei. uđâsmittiđ puárásmum jienâstemvuáháduvâid.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.
Sämitigge lii pettâšum miärádâsân, veikâ toos tiettii-uv varriidâttâđ, ko kieđâvuššâm ájánij valjâpaje majemuid puddáid. Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso imâštâl eromâšávt vuáđulahâváljukode, mon Sämitigge tuáivui lemin epipooliitlâš orgaan. Tot kolgâččij celkkiđ jieijâs kieđâvušmân puáttee lahâiävtuttâsâin ton háárán, maht toh heivejeh vuáđulaahân já aalmugijkoskâsáid olmoošvuoigâdvuotâsopâmuššáid.
– Mun imâštâlâm, ete maht loppâpuáđus puáhtá leđe tággáár. Vuáđuvuoigâdvuotâäššitobdei-uv válduviestah kulâmijn já ciälkkámušâin tuárjuh äššisiskáldâs peeleest čielgâsávt lahâiävtuttâs. Vaidâlitteht oro lemin tienuuvt, ete vuáđulahâváljukoddeest taan ääšist haldâšij pooliitlâš spellâ ton tooimâ stivrejeijee prinsiipij saajeest. Lii vaidâlittee, ete uási ovdâsteijein vuástálistii lahâiävtuttâs subjektiivlij suujâi tiet, saavâjođetteijee Juuso paahud.
Vuáđulahâváljukodde jienâstij kieđâvuššâm looppâtmist äigitavlusuujâi keežild, mii imâštât saavâjođetteijee Juuso.
– Vuáđulahâváljukodde lii toimâm ääšist jieš asâttem äigitaavlui miäldásávt, já tienuuvt meid jieš feilim, ko äigi ij lah pijssám. Váljukoddeest iä lah kustoo sirdum ääšist tuárvi ääigild almos tääsist siskáldâs savâstâlmân, saavâjođetteijee Juuso huámášit.
Saavâjođetteijee Juuso lii kijttevâš uáiviminister Sanna Marinân já riehtiminister Anna-Maja Henrikssonân ääši oovdedmist taan räi. Sun kiäsá-uv sunnuid já oles Suomâ haldâttâsân, ete jis sist ličij máhđulâšvuotâ vala tuálvuđ laavâ jienâstmân, te sij tovâččii tom.
– Taat lahâiävtuttâs lii noonâ, iivijd valmâštâllum kompromis, mii västid täsipiälásávt Suomâ kenigâsvuođáid. Sämitige stivrâ viigâi loopâ räi kavnâđ čuávdusijd lahâiävtuttâs oovdedmân. Lii kuittâg čielgâs, ete ääši kieđâvušmist ij šoodâ puátteevuođâstkin älkkeb, jis taan iävtuttâs kieđâvuššâm páácá tääl teehi, saavâjođetteijee Juuso muštoot.
Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ paijeel love ihheed
Marin haldâttâs lii kuálmád maŋalâs haldâttâs, mii ij lah luhostum uđâsmittiđ sämitiggelaavâ. Lahâuđâsmittem valmâštellee Timosii toimâkode smiettâmuš almostui vyesimáánust 2021, mutâ ovdâskode váljukuudij kieđâvušmân laahâ ovdánij eskân valjâpaje majemuu máhđulii puudâst skammâmáánust 2022. Sämitiggelaavâ uđâsmittemtedduid láá lasettâm meid OA näliolgoštemkomitea já olmoošvuoigâdvuotâkomitea miärádâsah, main Suomâ staatâ láá kenigittum uđâsmittiđ laavâ vâi tot kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ algâaalmugin.
Iivij paargon vuáđuduvvee lahâiävtuttâsâst lâi Sämitige olesčuákkim lasseen meid ei. nuorttâlij sijdâčuákkim, säämi parlamentaarlii rääđi já sämirääđi toorjâ. Toos lasseen maaŋgah äššitobdeepeleh já olmoošvuoigâdvuotâtuáimeeh torjuu tom, já ton peeleest uárnejum toorjâadress finnij 23 000 vuáláčälled.
– Mun halijdâm vala Sämitige peeleest lieggâsávt kijtteđ puoh taid sämmilijd já syemmilijd ovtâskâs ulmuid, kiäh láá iäljárávt porgâm tehálii pargo lahâuđâsmittem oovdân, saavâjođetteijee Juuso paahud.
Lasetiäđuh:
Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi
