Ságadoalli sadjásaš Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna loahpparaportta luobahandilálašvuođas 4.12.2025
Árvvusadnojuvvon stáhtaministtar Petteri Orpo, nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff, buorit komissárat, buorit sápmelaččat ja buot olbmot dáppe báikki alde ja dii geat čuovvubehtet stream-sáddaga.
Sápmelaččaid duohtavuođa ja soabadankommišuvdna lea dál olahan dehálaš muttu, go lea gárven raporttas. Mii geat leat ásahankommišuvnna, fertet dál duođai vuđolaččat oahpásmuvvat dasa, guorahallat buot beliid ja váldit dan duođalaččat. Raportta vuođul mis lea buorre vejolašvuohta bargagoahtit ja soabadišgoahtit. Dál lea áigi jurddašit sámeáššiid birra ođđa vugiin: boares doaibmavuogit eai leat šat doarvái.
Bargu ii noga dása, go dál dat easka álgá. Soabadeami eaktun lea, ahte raporttas ovdan boahtán áššit váldojuvvojit duođas eaige vearrivuođat šat dáhpáhuva boahtteáiggis. Sápmelaččaid rašes muitalusat ja vásáhusat galget maid gudnejahttojuvvot. Čohkkejuvvon dieđu ferte oažžut viidát oassin suopmelaš servodagas juohke áidna dásis. Dieđu haga ii sáhte soabadit. Suoma stáhtas lea dál dehálaš ovddasvástádus divvut vássánáiggis dáhpáhuvvan vearrivuođaid ja dikšut boahtteáiggis sámeáššiid buorebut raportta doaibmabijuid vehkiin. Boahttevaš doaibmabijut čájehit geainnu ja buot bargu galgá vuođđuduvvat dihtui. Dát goittotge gáibida nana dáhttodili ja čatnašumi badjel bellodatrájáid ja válgabajiid.
Ferte seammás muitit, maid ovddeš Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea árat dadjan: duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Kommišuvnna vuođđudeapmi leamašan maŋemuš ja duođalaš doaibmabidju danin, go ovddit vuogit divvut dili eai leat lihkosmuvvan.
Leage hui dehálaš, ahte doaibmabijuid álgit duohtandahkat fuolalaččat. Seamma dehálaš lea váldit sápmelaččaid mielde dán bargui ja sihkkarastit luohttámuša. Sámediggi lea evttohan doaibmabijuid várás sierra mekanisma, mas livčče mielde buot duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheaddjioassebealit. Dán mekanismii galggaše sihkkarastojuvvot maid resurssat ja doaibmaváldi. Dál vuođđuduvvon parlamentáralaš bargojoavku lea sihkkarit stáhtii dárbbašlaš ja vástida stáhtahálddahusa dárbbuide, muhto dat ii leat okto doarvái: sámiid jietna galgá maid gullot ja leat mielde nannosit dán barggus. Mii sávvat, ahte parlamentáralaš bargojoavku gudnejahttá sápmelaččaid muitalusaid. Máŋgga sápmelačča buohta vássánáiggiid muittašeapmi ja muitaleapmi lea rahpan dološ háviid ja traumaid.
Min evttohan ásaheaddjioassebeliid doaibmabidjanbargojoavku fálašii luhtolaš arena ságastallamii ja ohcat maid oktasaš dáhttodili. Luohttámuša ja soabadeami huksemii áidna vejolaš geaidnu lea dakkár, mas sápmelaččat leat proseassas albmaláhkái mielde, dássevearadásáš oassebeallin.
Oassin kommišuvnna barggu leat almmustahttojuvvon máŋggat ánssolaš sierračielggadeamit, mat iežaset oasil buktet dieđu sápmelaččaide dehálaš áššiin. Háliidange dán oktavuođas giitit maiddái sin buohkaid, geat leat ráhkadan daid čielggademiid. Dat leat addán olu dieđuid dakkár áššiin, mat eai leat ovdal olus ožžon fuomášumi dahje oba gullonge gostege.
Doaibmabidjoevttohusain leat olu áššit, maid mii buohkat beassat suokkardallat. Lea goittotge dehálaš, ahte mii bargagoahtit dakkaviđe. Máŋggaid doaibmabijuid ferte válmmaštallat eambbo: lea ovdamearkka dihte áigi viimmat gávdnat čovdosiid sápmelaččaid eana- ja čáhcerivttiid ollašuhttimii. Seammás gávdnojit máŋggat dehálaš doaibmabijut, maid lea álkit duohtandahkat. Ovdamearkka dihte buot golmma Suomas hubmojuvvon ealli sámegielaid seailuma dáfus lea dehálaš, ahte sámeoahppit besset lohkat ja oahppat sámegiela olles riikkas.
Háliidan giitit buohkaid dán rádjai bargojuvvon barggus. Giittán stáhtaministtar Petteri Orpo ja luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, ja dieđusge maiddái buot komissáraid ja kommišuvnna čállingotti dán stuorra barggus. Giittán maiddái Sipilä ja Rinne-Marina ráđđehusaid, mat álggahedje minguin dán barggu. Giitosat maiddái stáhtaráđi kansliija virgegoddái. Lassin háliidan giitit maiddái sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjja, man bargu lea dán lossa proseassa áigge leamašan duođai dehálaš ja mearkkašahtti.
Uvjja vuođđudeapmi leamašan earenomáš fiinna ovdamearkan lihkosmuvvan doaibmabijus. Uvjja mii boahtit dárbbašit ain dás duohkoge, go máŋggaid rašes áššiid gieđahallan lea easka álgán. Uvjja doaimma sihkkarastin leage čuovvovaččat okta deháleamos bargguin.
Aivve loahpas háliidan vel dadjat daid buot deháleamos giitosiid: stuorra giitu sápmelaččaide, ahte dii lehpet vuolgán dan bargui mielde. Dii lehpet muitalan iežadet vásáhusain, addán kriittalašge máhcahaga ja muđuid čuvvon ja dorjon barggu. Rašes áššiid birra muitaleapmi leamašan ovttaskas olbmuide lossat. Dáin duođaštusain lea goit mearihis stuorra árvu midjiide sámeálbmogin. Mii eat boađe vajálduhttit dan, ahte maid min álbmot lea šaddan vásihit ja mii midjiide lea dahkkon. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu lea čalmmustahttán min historjjá ja dálá áiggi ja mii leat maid oahppan buorebut ipmirdit iežamet, min servodaga ja maiddái min álbmoga.
Mii diehtit, ahte máŋgasiidda ii leat leamašan álki muitalit lossa vásáhusain, eaige buohkat leat háliidan dan oba dahkatge. Sávan, ahte dán barggu vuođul mis lea veháš álkit joatkkit ságastallama ovttas. Din haga dát bargu ii livččii ollašuvvan, iige livččii leamašan vejolaš.
Min buohkaid ovddasvástádussan lea dál sihkkarastit, ahte mii leat leamašan dán luohttámuša veara ja árvosaččat.
Giitu.
